Lasitasoja, jossa erilaisia lipastoja ja pankkiesineistöä Säästöpankkimuseolla.

Helsingin Säästöpankin (ruots. Helsingfors Sparbank) keinuva muovilipas on ruotsalaista tuotantoa. Tammi liikemerkkinä korosti tämän ruotsinkielisen pankin skandinaavisia perinteitä, sillä tammi oli perinteinen pohjoismaisten säästöpankkien logo. Jykevä tammi sopi mainiosti symboloimaan myös vanhan kaupunkipankin vakaavaraisuutta.

Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.

Turun Työväen Säästöpankin muoviset pöllölippaat on valmistanut kotimainen MK-Tuote. Työväen säästöpankkien perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun poliittinen tilanne kärjistyi vuoden 1905 suurlakon jälkeen. Porvarillisten piirien hallinnassa olevat pankit muuttuivat haluttomiksi myöntämään lainaa työväen järjestöille ja yrityksille. Kun säästöpankkien perustamisen syynä oli ollut säästämisen edistäminen, työväen säästöpankkien perustamisen lopullinen sysäys oli oman viiteryhmän lainansaantimahdollisuuksien parantaminen.

Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.

Säästöpankin muovinen säästöpupu. Ensimmäiset muovista tehdyt säästölippaat tulivat markkinoille 1950-luvulla ja ne yleistyivät 1960-luvulle tultaessa. Muovi antoi vapauden tehdä monen muotoisia lippaita aikaisempaa helpommin.

Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.

Säästöpankin muovilipas on tanskalaista tuotantoa. Sitä koristaa Hannun rahapuu, joka oli käytössä Säästöpankkien tunnuksena vuosina 1970-98. Kun graafinen suunnittelija Asko Kekkonen voitti Säästöpankkien liikemerkkikilpailun, hänen päätoimensa oli Yhdyspankin mainososaston suunnittelija. Hannun rahapuu kuuluu Kekkosen tunnetuimpiin töihin.

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.

Valmistaja MK TRESMER OY

Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.

Hahmo, jossa lukee "Tervetuloa Säästöpankkiin".Hahmo, jossa lukee "Salon Aluesäästöpankki".

Säästöpankin Fauni-lippaista toinen toivottaa “Tervetuloa Säästöpankkiin” ja toinen on Salon aluesäästöpankin lipas. Näitä peikkoja kutsutaan Lituskoiksi. Ne ovat Peikkometsän urheita vartijoita, jotka seisovat rivissä metsän reunassa, eivätkä päästä pahiksia läpi. Säästöpankkien oman nimikilpailun tuloksena lippaat nimettiin Talleroiksi. Ne on valmistanut kotimainen MK-Tresmer.

Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.

Kaksi säästölipasta, jotka näyttävät ankoilta jääkiekkovarusteissa. Päässään kypärät, jaloissaan luistimet ja käsissään mailat.

Satakunnan Säästöpankin ja Lappeenrannan Säästöpankin jääkiekkoilevat Fauni-lippaat. Satakunnan joukkue on Porin Ässät ja Lappeenrannasta tulee SaiPa eli Saimaan Pallo. Näitä Sumppi-peikon mallisia säästölippaita valmisti kotimainen MK-Tresmer. Ne edustivat eri jääkiekko-, jalkapallo- ja pesäpallojoukkueita.

Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.

Säästöpankin muovisen Milli-lippaan valmistaja on kotimainen MK-Tresmer. Yhdyspankista lähtemään joutunut elinkeinoelämän vaikuttajahahmo Heikki Tavela osti 1959 perustetun ja muovituotteisiin erikoistuneen MK-Tuote Oy:n. Hänen liikeideanaan oli suunnitella ja valmistaa muovisia säästölippaita pankkien markkinointitarkoituksiin. MK-ryhmä siirtyi 1989 kassakaappivalmistaja Kaso Oy:n omistukseen, ja toiminta jatkui nimellä MK-Tresmer Oy.

Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.

Säästöpankin muovisen Milli-lippaan valmistaja on kotimainen MK-Tresmer. Yhdyspankista lähtemään joutunut elinkeinoelämän vaikuttajahahmo Heikki Tavela osti 1959 perustetun ja muovituotteisiin erikoistuneen MK-Tuote Oy:n. Hänen liikeideanaan oli suunnitella ja valmistaa muovisia säästölippaita pankkien markkinointitarkoituksiin. MK-ryhmä siirtyi 1989 kassakaappivalmistaja Kaso Oy:n omistukseen, ja toiminta jatkui nimellä MK-Tresmer Oy.

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.

Suomalaisen Säästöpankin vanhanaikainen, radion mallinen kolikkolipasto. Siinä lisäksi piirretty kuva, jossa lukee teksti "Pankissa on kiva käydä & Oppii säästämään".

Säästöpankin televisionmuotoinen muovilipas 1960-luvulta, joka oli vaurastumisen ja elintason nousun aikaa. Tämä näkyi esim. kodin elektroniikassa, kun televisiovastaanottimet alkoivat yleistyä radioiden rinnalle. Yleisradio aloitti säännölliset televisiolähetykset vuonna 1958. Alkuaikoina televisiota nimitettiin Suomessa näköradioksi.

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.

Kotimaisen MK-Tuotteen valmistama säästöpankin muovilipas mainostaa nuorisotalletustiliä, joka perustui vuonna 1967 voimaan tulleeseen lakiin nuorisotalletustoiminnan edistämisetä. Säästötili oli tarkoitettu 15–29-vuotiaille nuorille. Sen houkuttimena oli valtion varoista maksettujen säästöpalkintojen arvonta, johon pääsi osallistumaan täytettyään tietyn säästötavoitteen.

Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.

Säästöpankin muovinen papukaijalipas on kotimaisen MK-Tuotteen valmistama. 1960-luvun lopulla viennin osuus yrityksen liikevaihdosta ylitti 60 prosenttia ja sille myönnettiin Tasavallan Presidentin vientipalkinto vuonna 1970. Esimerkiksi tämä papukaijan muotoinen säästölipasmalli on ollut kenialaisen pankin käytössä.

Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.

Säästöpankin muovilipas “Ykkönen”, jonka on valmistanut kotimainen MK-Tuote 1980-luvulla. Vuosikymmen muistetaan nousukauden ansiosta talouden kulta-aikana, jolloin rahamarkkinat avautuivat, pankit jakoivat lainoja suorastaan leväperäisesti ja osakemarkkinoilla äkkirikastuminen oli mahdollista.

Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.

Suomalaisen Säästöpankin muovilipas on saksalaista tuotantoa. Monilla paikkakunnilla oli omat Suomalaiset Säästöpankkinsa, joita perustettiin aikoinaan kielikiistojen ja kansallismielisyyden nousun siivittäminä.

Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.

Kotimaisen MK-Tuotteen valmistama Suomalaisen Säästöpankin muovilipas mainostaa pankkia asuntosäästäjälle. 1960-luvulla asuntosäästötilit nousivat suosioon, varsinkin kun valtio tuki omistusasumista myöntämällä verovähennyksiä asuntolainojen koroille.

Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.

Turun Suomalaisen Säästöpankin säästöpossu on tanskalaista tuotantoa. Se iskee silmää ja syö kolikot suuhunsa. TSSP aloitti toimintansa vuonna 1904 ja nousi vähitellen suurimpien säästöpankkien joukkoon, kunnes vuonna 1992 siitä tuli Suomen Säästöpankin Turun suomalainen säästöpankkialue.

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.