Media

Kuvien käyttö on sallittua Hämeenlinnan kaupunginmuseoon liittyvässä uutisoinnissa. Muuhun käyttöön on oltava museon suostumus. Kuvat HäKM-tunnuksella: Hämeenlinnan kaupunginmuseo.

Klikkaamalla kuvat aukeavat koko näytölle. Korkearesoluutioisen kuvan saa ladattua ”Lataa kuva” -painikkeesta.

Mikäli tarvitset lisäkuvia, täysresoluutioisia kuvia, arkistokuvia tai tarkempia tietoja kuvista, niitä toimittavat amanuenssi Anna-Kaisa Ek (tapahtumat, näyttelyt, hankkeet) ja tutkija Saija Sillanpää (arkistokuvat). Yhteystiedot

Lehdistökuvat

Vaaleatukkainen henkilö istuu aurinkolasit päässä soutuveneessä. Veneen takaa näkyy Hämeen linna.

Ulla WIrtanen, piano, kuva: Jaakko Wirtanen

Sibeliuksen syntymäkodin Syysmatineat 24.9.2023

Lyhyttukkainen henkilö mustassa pikkutakissa ja valkoisessa kauluspaidassa katsoo kameraan ja hymyilee.

Miikko Santala, tenori, kuva: Pasi Vähänen

Sibeliuksen syntymäkodin Syysmatineat 24.9.2023

Kaksi miestä ja poika ajavat takaa porsasta mukulakivikadulla. Toisella miehistä on pudonnut lakki ja hän on kääntynyt nostamaan sitä. Viereisen puutalon seinustalla mies katselee tapahtumia.

Toivo Särkkä: Tulitikkuja lainaamassa 1938 © KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy

Huom! Kuvien lähde ilmoitettava ehdottomasti.

Muuttuva Kaupunki kuvissa 27.10.2023-30.10.2024, Museo Skogster

Nainen oikealla ja mies vasemmalla nojaavat kiviseen kaiteeseen. Taustalla näkyy Aulangonjärvi.

Erkki Karu: Suvinen satu 1925 © KAVI / Suomi-Filmi oy

Huom! Kuvien lähde ilmoitettava ehdottomasti.

Muuttuva Kaupunki kuvissa 27.10.2023-30.10.2024, Museo Skogster

Mustavalkoisessa valokuvassa nupukivikadulle on pysäköity auto, jonka vieressä kuvan etualalla lapsi kori selkänsä takana katsoo aikuisia poispäin kamerasta. Vasemmalla onuniformuun pukeutunut silmälasipäinen mies ja oikealla on keppiä kantava lierihattuinen mies puvussa.

Orvo Saarikivi: Suomisen Ollin tempaus, 1942 © KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy

Huom! Kuvien lähde ilmoitettava ehdottomasti.

Muuttuva Kaupunki kuvissa 27.10.2023-30.10.2024, Museo Skogster

Kaksi pientä lasta puisissa reikatuoleissa pihalla. Mustavalkoinen valokuva.

Sylit – Kuka lapsen hoitaa? 12.9.2023 − 7.1.2024, Museo Skogster

Kuva: Tyyni Vahter / Museoviraston Kuvakokoelmat

Kuva öljymaalauksesta, jossa punamekkoinen tyttö keinuttaa toisella kädellään kehtoa. Kehdossa on vauva.

Sylit – Kuka lapsen hoitaa? 12.9.2023 − 7.1.2024, Museo Skogster

Karl Jansson: Tyttö kehdon ääressä, 1866
Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Puisella keittiönpöydällä on valkoisessa kulhossa kananmunia ja vieressä tuohinen mämmituokkonen. Taustalla on värikäs pannumyssy sekä leipää ja jauhoja.

Palanderin talon pääsiäinen 2023 – keittiö

Kuva HäKM

Herrainhuoneen puisella pöydällä on ruukussa keltaisia narsisseja ja ruukkuun nojaa pääisäiskortti. Pöydällä on avattuna ruotsinkielisen Kuvaraamatun kohta, jossa Jeesus kantaa ristiä.

Palanderin talon pääsiäinen 2023 – herrainhuone

Kuva HäKM ; kuvaaja Terho Aalto

Salin ruskealla puupöydällä on lasimaljassa värjättyjä pääsiäismunia, pöydällä on kolme pääsiäiskorttia sekä Hämeen Sanomat -lehti. Pääsiäisen pöytä kuvastaa iloa ja toivoa kevään saapumisesta. Värikkäät munat, herkut ja koristeet luovat juhlallisen tunnelman, jossa voi tuntea pääsiäisen ilon ja lämmön. Pöytä on valmiina vastaanottamaan vieraat ja juhlistamaan tätä merkityksellistä pääsiäisajan juhlaa.

Palanderin talon pääsiäinen 2023 – salin pöytä

Kuva HäKM

Vanhalla puisella pöydällä on pääsiäisaskartelut kesken: joku maalaa kananmunia. Taustalla on pajunoksia maljakossa. Niissä on jo pajunkissoja.

Palanderin talon pääsiäinen 2023 – lastenhuone

Kuva HäKM

Lähikuva narsisseista korissa, taustallaan kaakeliuuni sekä tapettia.

Palanderin talon pääsiäinen 2023 – narsisseja

Kuva HäKM

Lapsi talvivaatteissa juuri istumassa liukurin päälle lumisella alustalla. Talviriehassa istuva lapsi ilmentää iloa ja innostusta. Hän istuu lumessa liukurin päällä, jalat koukussa ja kädet valmiina laskuun lähtöön. Lapsen kädet punoittavat kylmyydestä, mutta asento kielii innostuksesta. Lumi ympärillä on valkoista, ja lapsi odottaa malttamattomana seuraavaa laskua.

Palanderin talon Talvirieha, kuva vuodelta 2022

Kuva HäKM, Annaliina Granqvist

Koira istuu puisessa reessä aitan edessä ja katsoo kuvaajaa.

Palanderin talon Talvirieha, kuva vuodelta 2022

Kuva HäKM, Annaliina Granqvist

Kuvassa luminen Palanderin talon piha. Kulkukäytävän molemmin puolin korkeat lumikinokset. Vasemmalla hangen päällä pulkkia. Taustalla ihmisiä selin kameraan. Kulkuväylän varrella keppihevosia. 1800-luvun talvi Suomessa oli usein ankara ja lumirikas. Pihapiirit olivat lumipeitteisiä ja jäätyneitä, luoden luonnollisen leikkipaikan lapsille. Lapset saivat nauttia talven tarjoamasta ilosta ja kekseliäisyydestä. Yksi suosituimmista talvileikeistä oli pulkkamäki. Lapset rakentelivat omia liukumäkiään ja kisailevat siinä, kuka pääsee nopeimmin tai kauimmaksi. Pulkkamäen laskuissa oli iloa ja jännitystä, kun tuuli vihelsi korvissa ja maisema vilisi vauhdin hurmassa. Lisäksi lumisotaleikit olivat suosittuja. Lapset muodostivat joukkueita ja rakensivat linnoja ja lumivallituksia taistelun varalle. He heittelivät lumipalloja toisiaan kohti naurun ja kiljunnan säestyksellä. Lumisotaleikit innostivat yhteistyöhön ja kehittivät lasten taktiikkataitoja. Talvella myös luistelu oli suosittua. Jäätävät lammet ja järvet tarjosivat mahdollisuuden luistella pitkiä matkoja. Lapset hioivat taitojaan ja järjestivät pieniä kilpailuja, näyttäen taitonsa ketterällä jäällä. Luistellessa he tunsivat vapauden ja ilon tunteita samalla kun ihailevat talvista maisemaa. Lumilinnojen rakentaminen oli myös suosittu talvileikki. Lapset muovasivat lumihiutaleista vahvoja muureja ja koristivat linnojaan oksilla ja marjoilla. Lumilinnojen rakentaminen oli luova ja hauska tapa viettää aikaa ulkona talvipäivinä. 1800-luvun talvet Suomessa olivat täynnä riemua ja iloa. Lapset hyödynsivät lumipeitteisiä pihoja ja luontoa luodakseen unohtumattomia leikkejä. Näiden leikkien avulla he oppivat taitoja, kehittivät mielikuvitustaan ja viettivät aikaa yhdessä nauttien talven tarjoamasta ilosta. 1800-luvun talvi Suomessa oli usein ankara ja lumirikas. Pihapiirit olivat lumipeitteisiä ja jäätyneitä, luoden luonnollisen leikkipaikan lapsille. Lapset saivat nauttia talven tarjoamasta ilosta ja kekseliäisyydestä. Yksi suosituimmista talvileikeistä oli pulkkamäki. Lapset rakentelivat omia liukumäkiään ja kisailevat siinä, kuka pääsee nopeimmin tai kauimmaksi. Pulkkamäen laskuissa oli iloa ja jännitystä, kun tuuli vihelsi korvissa ja maisema vilisi vauhdin hurmassa. Lisäksi lumisotaleikit olivat suosittuja. Lapset muodostivat joukkueita ja rakensivat linnoja ja lumivallituksia taistelun varalle. He heittelivät lumipalloja toisiaan kohti naurun ja kiljunnan säestyksellä. Lumisotaleikit innostivat yhteistyöhön ja kehittivät lasten taktiikkataitoja. Talvella myös luistelu oli suosittua. Jäätävät lammet ja järvet tarjosivat mahdollisuuden luistella pitkiä matkoja. Lapset hioivat taitojaan ja järjestivät pieniä kilpailuja, näyttäen taitonsa ketterällä jäällä. Luistellessa he tunsivat vapauden ja ilon tunteita samalla kun ihailevat talvista maisemaa. Lumilinnojen rakentaminen oli myös suosittu talvileikki. Lapset muovasivat lumihiutaleista vahvoja muureja ja koristivat linnojaan oksilla ja marjoilla. Lumilinnojen rakentaminen oli luova ja hauska tapa viettää aikaa ulkona talvipäivinä. 1800-luvun talvet Suomessa olivat täynnä riemua ja iloa. Lapset hyödynsivät lumipeitteisiä pihoja ja luontoa luodakseen unohtumattomia leikkejä. Näiden leikkien avulla he oppivat taitoja, kehittivät mielikuvitustaan ja viettivät aikaa yhdessä nauttien talven tarjoamasta ilosta. 1800-luvun talvi Suomessa oli usein ankara ja lumirikas. Pihapiirit olivat lumipeitteisiä ja jäätyneitä, luoden luonnollisen leikkipaikan lapsille. Lapset saivat nauttia talven tarjoamasta ilosta ja kekseliäisyydestä. Yksi suosituimmista talvileikeistä oli pulkkamäki. Lapset rakentelivat omia liukumäkiään ja kisailevat siinä, kuka pääsee nopeimmin tai kauimmaksi. Pulkkamäen laskuissa oli iloa ja jännitystä, kun tuuli vihelsi korvissa ja maisema vilisi vauhdin hurmassa. Lisäksi lumisotaleikit olivat suosittuja. Lapset muodostivat joukkueita ja rakensivat linnoja ja lumivallituksia taistelun varalle. He heittelivät lumipalloja toisiaan kohti naurun ja kiljunnan säestyksellä. Lumisotaleikit innostivat yhteistyöhön ja kehittivät lasten taktiikkataitoja.

Palanderin talon Talvirieha, kuva vuodelta 2022

Kuva HäKM, Annaliina Granqvist

Lähikuva sapelista. Kuvassa näkyy sapelin kahva ja tupen yläosa.

Museo 111 31.3.−27.8.2023, Museo Skogster, Raatihuoneenkatu 8, Hämeenlinna.
Kaarisapeli (yksityiskohta). Hämeenlinnan kaupunginmuseon kokoelma. Kuva Rauno Träskelin

Lähikuva hevosen längistä, joihin on maalattu värikkäitä kukkia.

Museo 111 31.3.−27.8.2023, Museo Skogster, Raatihuoneenkatu 8, Hämeenlinna.
Länget (yksityiskohta). Hämeenlinnan kaupunginmuseon kokoelma. Kuva Rauno Träskelin

Valokuva Kirkkopuiston kohdalta Raatihuoneenkadulta kohti Skogsterin tavarataloa.

Raatihuoneenkatu ja tavaratalo Skogster vuonna 1964. Kuva: HäKM

Svengaava 60-luku 2.12.2022 alkaen Museo Skogsterissa.

Kuva otettu Hämeenlinnan torin laidalta, jossa näkyy nuoria viettämässä aikaa.

Torin laitaa 24.7.1965. Kuva HäKM, kuvaaja Rauni Heinänen.

”Svengaava 60-luku” 2.12.2022 alkaen Museo Skogsterissa.

Kaksi miestä seisoo valkoisen amerikanraudan molemmin puolin. Toisella miehellä auton ovi auki. Toinen miehistä katsoo kameraan. Molemmat hymyilevät.

Svengaava 60-luku Museo Skogsterissa 2.12.2022 alkaen. Kuva: Yksityiskokoelma

Kuvassa tanssivia pariskuntia. Osa miehistä sotilaspuvuissa ja pitkissä saappaissa, toiset miehet pikkutakeissa ja suorissa housuissa. Naiset polvimittaisissa hameissa, paitapuseroissa ja korkokengissä..

Tanssia Hämeenkaaressa. Kuva HäKM, kuvaaja Arvo Granholm

”Svengaava 60-luku” 2.12.2022 alkaen Museo Skogsterissa.

Miesseurue istuu pitkän pöydän ympärillä yllään mustat takit. Pöydässä on pulloja, laseja, kannuja, lautasia ja kaksi kynttilää. Mustavalkovalokuva.

Seurustelua Puistoravintolassa noin vuonna 1900. Pöytäseurueessa mukana myös Eino Leino, istumassa toinen oikealta. Kuva HäKM

Hämeenlinnalaisen humalan historia -kävelykierros

Sibeliuksen syntymäkoti, isännänhuone. Etualalla taffelipiano, jonka päällä kaksi valokuvaa, nuotteja ja sello. Taaempana pystypiano.

Sibeliuksen syntymäkoti, isännänhuone

Kuva HäKM Anna-Kaisa Ek

Sibeliuksen syntymäkoti, isännänhuone. Taffelipiano ja tuoli. Pianon päällä nuotteja telineessä sekä sello.

Sibeliuksen syntymäkoti, isännänhuone

Kuvaaja: Jalena Kankaansyrjä

Sibeliuksen syntymäkodin makuuhuone. Oikealla parisänky, vasemmalla peilipöytä ja tuoli. Vasemmassa nurkassa kaappi. Takaseinällä ikkuna.

Sibeliuksen syntymäkoti, makuuhuone

kuva HäKM, Anna-Kaisa Ek

Ruskea kampauspöytä ja peili.

Sibeliuksen syntymäkoti, makuuhuone, yksityiskohta

Kuva HäKM, Anna-Kaisa Ek

Sohvaryhmä ja kahvipöytä Sibeliuksen syntymäkodin salongissa. Yläpuolella seinällä taulu.

Sibeliuksen syntymäkodin salonki

Kuvaaja: Jalena Kankaansyrjä

Kahviastiasto Sibeliuksen syntymäkodin salongin pöydällä. Kolme posliinikuppia aluslautasilla.

Sibeliuksen syntymäkoti, salonki, yksityiskohta

Kuva HäKM Anna-Kaisa Ek

Palanderin talon julkisivu. Suuri, vaalea, yksikerroksinen puurakennus.

Palanderin talon Lukiokadun puoleinen julkisivu.

Kuva HäKM, Anna-Kaisa Ek

Palanderin talon sali. Etualalla koristemaalattua puulattiaa. Takaseinällä avoimet pariovet. Katossa kristallikruunu.

Palanderin talon sali, näkymä kohti ruokasalia.

Kuva HäKM, kuvaaja Anna-Kaisa Ek

Ruskea puinen pöytä, jonka päällä kaksi kirjaa, värikäs piirustus, kaksi tinasotilasta ja leluhylje. Taustalla ikkuna.

Palanderin talon lastenhuoneen kirjoituspöytä

Kuva HäKM, Anna-Kaisa Ek

Näkymä Palanderin talon salin pariovista kohti ruokasalia. Ovien oikealla puolella kaappikello, vasemmalla huonekasveja. Salin ja ruokasalin katoissa kristallikruunut.

Näkymä Palanderin talon salista kohti ruokasalia ja herrainhuonetta.

Kuva HäKM, Anna-Kaisa Ek

Palanderin talon ruokasalin pöytä, johon on katettu jouluruokia. Joulukoristeköynnökset roikkuvat katosta pöydän yläpuolella.

Palanderin talon joulu, ruokasalin kattaus. HäKM, kuvaaja Pasi Vähänen.

Palanderin talon salissa 1800- ja 1900-luvun vaihteen tyyliin koristeltu joulukuusi. Kuvassa lisäksi taffelipiano, kaappikello ja maalaus.

Palanderin talon joulu, kuusi. HäKM, kuvaaja Pasi Vähänen.

Pöydällä piparien leivontatarvikkeita: muotteja, jauhoja, puinen leivinalusta, huhmare ja mausteita.

Palanderin talon joulu, keittiön pöytä. HäKM, kuvaaja Pasi Vähänen.

Palanderin talon keittiössä piika-asuinen nainen varistaa jauhoja pöydälle leipoakseen pipareita. Pöydällä mortteli, pullia, piparimuotteja ja sokeritoppa. Taustalla vanhempi rouva juo posliinikupista.

Palanderin talon joulu, leivontaa. HäKM, kuvaaja Pasi Vähänen.

Neljä 1800-luvun lopun asuihin pukeutunutta naista ruokapöydän ympärillä. Yksi seisoo, muut istuvat. Pöydässä on jouluruokia ja pöydän yläpuolelta roikkuvat värikkäät joulukoristeet.

Palanderin talon joulu, seurue joulupöydässä. HäKM, kuvaaja Pasi Vähänen.

Palanderin talon salissa kaksi 1800-luvun lopun asuihin pukeutunutta naista koristelee joulukuusta. Kuusen alla korillinen lahjapaketteja. Toisella naisella käsissä paketti.

Palanderin talon joulu, kuusen koristelua. HäKM, kuvaaja Pasi Vähänen.

Korissa lattialla valkoiseen paperiin käärittyjä paketteja. Paketeissa valkoiset paperinarut ja punaiset sinetit. Takana pienellä pöydällä gramofoni.

Palanderin talon joulu, paketit (pystykuva). HäKM, kuvaaja Pasi Vähänen.

Pöydällä avoin mustavalkoinen kuvaraamattu, uudenvuodenkortteja sekä kettukarkkeja ja erivärisiä marmeladikuulia. Näkyvissä myös sikarilaatikko.

Palanderin talon joulu, herrainhuoneen pöytä. HäKM, kuvaaja Pasi Vähänen.

Seitsemän henkilöä salissa, jossa piano ja kahvipöytä. Vakavat ilmeet. Yhdellä kädessä suuri veitsi, jota pitää piilossa. "Vanhaksi" käsitelty mustavalkovalokuva.

Murhamysteeri museossa, vaakakuva. HäKM, kuvaaja Ville Tarhala.

Seitsemän henkilöä salissa, jossa piano ja kahvipöytä. Vakavat ilmeet. Yhdellä kädessä suuri veitsi, jota pitää piilossa. "Vanhaksi" käsitelty mustavalkovalokuva.

Murhamysteeri museossa, pystykuva. HäKM, kuvaaja Ville Tarhala.

Valkoisella taustalla näkyvissä täytetyn monnin pää. Kalan ruumis jatkuu kuvan ulkopuolelle.

Ooh, Hämeenlinna! uudistus 11.6. ”Lyseon monni” – Kernaalanjärvestä 1864 pyydetty monni päätyi lyseon kokoelmiin. HäKM, kuvaaja Heikki Haavisto.

Hämeenlinnan pienoismallia.

Ooh, Hämeenlinna! Museo Skogster. Timi Salmisen pienoismalli 1950-luvun Hämeenlinnasta, yksityiskohta. HäKM, kuvaaja Antti Krapu.

Kahden kadun kulmaan rakennettu kivitalo, jossa kulman kohdalla torni. Seinässä teksti "A. Gust. Skogster". Ovien edessä seisoo mies puvussa ja hatussa. Mustavalkovalokuva.

Museo Skogster (Skogsterin liiketalo 1920-30-luku). Kuva Enok Rytkönen, HäKM kuva-arkisto.

Skogsterin talo. Kahden kadun kulmaan rakennettu kivitalo, jossa kulman kohdalla torni. Seinässä teksti "A. Gust. Skogster". Mustavalkovalokuva.

Museo Skogster (Skogsterin liiketalo 1900-luvun alussa). Kuva Enok Rytkönen, HäKM kuva-arkisto.

Huone Sibeliuksen syntymäkodissa. Nurkassa pyöreä vihreä kakluuni. Sen vieressä lipasto, jonka päällä valokuvia. Etualalla lasivitriini, jossa papereita.

Sibeliuksen syntymäkoti, ensimmäinen näyttelyhuone. HäKM, kuvaaja Reilika Landén

Sibeliuksen syntymäkodin isännänhuone. Vasemmalla piano, oikealla taffelipiano. Soittimien edessä tuolit, nuottitelineillä nuotteja. Taffelipianon päällä sello.

Sibeliuksen syntymäkoti, toinen näyttelyhuone. HäKM, kuvaaja Reilika Landén

Palanderin talon herrainhuone. Isännän työpöytä ja tuoli. Pöydän vieressä peikonlehti jalustalla. Ikkunasta paistaa aurinko.

Palanderin talo, herrainhuone. HäKM, kuvaaja Reilika Landén

Kaksi posliininukkea istuu sinisellä puutuolilla. Nukeilla mekot päällä.

Palanderin talo, lastenhuoneen nuket. HäKM, kuvaaja Reilika Landén

Säästöpossupeli Säästöpankkimuseossa.

Liiketunnistuksella pelattava Säästölipaspeli kertoo rahan arvon muutoksista Säästöpankkimuseon näyttelyssä. HäKM, kuvaaja Antti Krapu.

Näkymä säästöpankkimuseon tiskin takaa. Näkyvissä muun muassa korkokirja, soittokello sekä teline, jossa on erilaisia leimasimia.

1920-luvun pankkitiski Säästöpankkimuseon näyttelyssä. HäKM, kuvaaja Antti Krapu.

Säästöpankkimuseota. Vasemmalla tumma puinen tiski, jonka yllä kylttejä: Säästöpankki, kassa sekä "skatter & avgifter verot ym. maksut". Tiskin takana kello ja puhelin. Oikealla vaalea tallelokerikko.

Säästöpankkimuseon näyttelyä. HäKM, kuvaaja Antti Krapu.

Kuvassa Palanderin talon seinusta lukiokadulta katsottuna alaviistosta. Kuvassa näkyy hehkeän oranssi seinä ja palanderin talon kisallinkyltti, sekä sininen taivas muutamine pilvenhattaroineen.

Palanderin talon sivu ja kisällinkyltti.

Kuva HäKM. Kuvaaja Henna Välimäki.

Palanderin talon omenapuiden kukoistus

Kuva HäKM. Kuvaaja Henna Välimäki.

Museo Skogsterin julkisivu sinistä taivasta vasten aurinkoisena päivänä.

Museo Skogsterin julkisivu

Kuva HäKM. Kuvaaja Henna Välimäki.

HML Museo