#: locale=en ## Tour ### Description ### Title tour.name = Palanderin talo ## Skin ### Multiline Text HTMLText_9709A7AD_9A31_E1F1_41D5_CBCA51232401.html =
{{title}}
## Media ### Description album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F_0.description = Tuoli ### Title album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F.label = Photo Album _DSC0461 album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F_0.label = _DSC0461 album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F_1.label = _DSC0466 album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F_10.label = _DSC0566 album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F_11.label = _DSC0575 album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F_12.label = _DSC0581 album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F_13.label = _DSC0584 album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F_14.label = _DSC0586 album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F_15.label = _DSC0598 album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F_16.label = _DSC0599 album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F_17.label = _DSC0605 album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F_2.label = _DSC0472 album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F_3.label = _DSC0485 album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F_4.label = _DSC0493 album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F_5.label = _DSC0496 album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F_6.label = _DSC0506 album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F_7.label = _DSC0522 album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F_8.label = _DSC0531 album_D243B648_F710_0D82_41C3_A30DD1EBDE4F_9.label = _DSC0548 panorama_289F7DFF_3B1A_C85C_41C1_69148F1C4824.label = Herrainhuone panorama_2A088B42_3B1A_C9A4_41C1_86CD16DA8744.label = Makuuhuone panorama_2A09A5EA_3B1A_D864_41B0_55F61BF476B7.label = Sali panorama_2A0A4DA5_3B1A_48EC_41A3_DB67C045B7E6.label = Ulkokomero panorama_2A0A7104_3B1A_59AC_41CB_7EDF82FE1204.label = Keittiö panorama_2A0AB440_3B1A_BFA4_41B2_E11FF3353033.label = Lastenhuone panorama_2A0AE7E2_3B1A_F864_41C9_3E2DAB6D047C.label = Ruokasali panorama_D212E457_F7F0_0D8E_41D6_81C313D120ED.label = Eteinen panorama_DC1B9FF8_F710_1A82_41D1_EF58CD4F1F44.label = Palanderin talo photo_28913778_39FD_749E_41AE_E1236E8CA370.label = _DSC0597 photo_D04A16FB_F330_0A86_41DA_8F39830FF62E.label = _DSC0472 photo_D0665E0B_F310_1D86_41E4_414239C6CE96.label = _DSC0531 photo_D0EFCB59_F310_1B82_41E3_478C7C7E8DF0.label = _DSC0566 photo_D1FC84D1_F310_0E82_41B0_F24A85DE17FB.label = _DSC0493 photo_D236A405_F370_0D82_41BE_417A052B8794.label = _DSC0616 photo_D25F7000_F370_0582_41D0_DCF8DBCEF6B8.label = _DSC0605 photo_D26094CC_F370_0E81_4157_69AAE88CA326.label = _DSC0622 photo_D2EE1798_F370_0A82_4191_555CD6C835CF.label = _DSC0599 photo_D3B321FA_F310_0686_41D5_8401CFAB9DC6.label = _DSC0506 photo_D646B638_F310_0D82_4178_2E2EBC10CDB1.label = _DSC0485 photo_D70AED5B_F710_3F86_41DC_20C0045CB873.label = _DSC0461 photo_D740ACE3_F730_7E86_41E2_9EA854773706.label = _DSC0645 photo_D7B6FEE6_F710_1A8E_41D7_5AD1CF5AA7FD.label = _DSC0466 photo_E5AFECE7_9310_002B_41AA_F3313FEF8F7F.label = Siiri Böökin piirustus 1900-luvun alusta photo_E5B41F71_9310_0026_41D6_DC9D3CD2F32F.label = Siiri Böökin piirustus nuket vieraisilla photo_E5C0324B_9330_007A_41E0_4D9349EFF75E.label = _DSC0575 photo_E5DAF5D1_9310_0066_41CE_59E51DC68863.label = _DSC0548 photo_EC52F11D_F310_0782_41DD_1A9A57C47BB8.label = _DSC0584 photo_ED30E3E8_F370_0A82_41DE_21E2781D5462.label = _DSC0656 photo_ED9CACF6_F370_3E8E_41D8_015C2589BD8A.label = _DSC0586 photo_EFB340D9_F370_0682_41DF_88DF096F6C04.label = _DSC0628 photo_FA2A1561_9330_0026_41B5_1F771B218042.label = _DSC0581 photo_FE43AD18_9110_01E6_41DE_8E201B7249CE.label = _DSC0522 photo_FE989121_9110_0027_41E7_57EF38F3C052.label = Lyseon lukio 1890-luvulla, takana näkyy Palanderin talo. Kuva C.O.Saxelin. ## Popup ### Body htmlText_36D997FE_39F3_1395_41A1_BC70A91B7533.html =
Kaappikello on tullut museolle Luopioisista Kantolan kartanosta. Kellon koristemaalaukset ovat rokokootyylisiä. Kellotaulusta löytyy turkulaisen kellosepän F. Blomqvistin nimi. Hän on tunnettu erityisesti taskukellojen tekijänä.
htmlText_D0891F66_F310_7B8E_41E8_8D7218DB5A16.html =
Kun taloa korjattiin museoksi, ruokasalin katosta löytyi maalikerrosten alta alkuperäinen kattomaalaus. Katto maalattiin löytyneen maalauksen mukaan ja hieman alkuperäistä maalausta jätettiin myös näkyviin.
htmlText_D09483F0_F310_0A82_41E3_C246336D4F1D.html =
Talon jokaisessa huoneessa on ollut kaakeliuuni. Tämän huoneen ja ruokasalin uuni ovat ilmeisesti alkuperältään venäläisiä.
Osa talossa nykyään olevista uuneista on museon kokoelmaa, mutta tämän huoneen uuni kuuluu talon alkuperäisiin.
htmlText_D0D62E0D_F710_3D82_41E7_490F060CED99.html =
Isännän huone on sisustettu jugendtyylisesti. Suomessa tyylisuunnalle oli ominaista kansallisromanttiset luontoelementit. Sohvakaluston orava- ja käpykuvioineen on tehnyt lammilainen puuseppä Edvard Nyberg. Kalusto on ollut käytössä Hattulan Ylikartanossa.
htmlText_D0EFDFB8_F330_1A82_41E4_F29A5393EF4A.html =
Eksoottisina pidetyt esineet Lähi-idästä ja Aasiasta olivat haluttuja sisustuselementtejä vuosisadan vaihteessa.
Harva suomalainen matkusti näihin kaukaisiin kohteisiin, mutta lehtien ja kirjojen kuvaukset kaukaisista maista innostivat monia. Orientalismin vaikutteet näkyivätkin myös täällä pohjolassa.
htmlText_D1013041_F310_0582_41E4_D855E8BD97AA.html =
Porvarisnaiset kävivät harvoin palkkatöissä, mutta he vastasivat kotitalouden hoidosta. Emäntä valvoi palvelijoiden töitä, suunnitteli ruokalistoja, perhejuhlia, kirjoitti kutsuja ja kirjeitä, valvoi lapsien kasvatusta, teki koristekäsitöitä ja liinavaatteita. Jotkut rouvat osallistuivat myös monenlaiseen yhdistys- ja hyväntekeväisyystoimintaan.
Kirjeenvaihto oli vilkasta, ja postia lähettiin myös ulkomailla oleville sukulaisille ja tutuille. Näiden kirjeiden avulla saatiin tietoja Keski-Euroopan uusista tuulista vaikkapa muodin tai puutarhakasvien osalta.
htmlText_D1E4C9C3_F730_0686_41E0_F87E921C393F.html =
Ennen jääkaappien keksimistä ja yleistymistä ruokia säilytettiin jääkellareissa ja kellareissa.
Keittiöissä oli myös komero, jossa säilytettiin päivittäisessä ruoanlaitossa tarvittavia ruokatavaroita ja ruoanvalmistusastioita.
Tällaiselle komerolle tunnetaan ruotsin kielestä väännettyjä nimiä, kuten kahveri ja konttoori, mutta tässä talossa sitä on kutsuttu suomalaisittain säilökomeroksi.
htmlText_D1EA4FD2_F310_1A86_41E8_DA18BC8A0F03.html =
Lääketieteen kehitys ja bakteerien löytyminen 1800-luvulla nostivat hygienian isoon rooliin. Harjat, pölyhuiskut ja pesupöydät tulivat yhä tärkeämmäksi osaksi kotien sisustusta.
Tässä huoneessa oleva pesukomuutti on aivan 1800-luvun alusta ja tarkoitettu isännän parranajoon ja päivittäiseen kasvojen pesuun. Komuutista löytyy myös potta. Sisävessaa talossa ei Palanderien aikana ollut.
htmlText_D3502D72_F370_7F86_41E8_E2EBE12CA1F6.html =
Sivistyneistön perheillä oli varaa ostaa myös hienoja ulkomaisia tuontileluja. Nukkekodin sisustus muistutti mahdollisimman paljon oikean kodin sisustusta taidokkaine huonekaluineen, kynttilänjalkoineen ja astioineen.
htmlText_D3BA652C_F310_0F82_41DF_447D471435F6.html =
Alkoholi kuului herrasväen pöytään, ellei isäntäpari ollut erityisen raittiusintoinen. Raittiusliike oli erityisen voimakasta vuosisadan vaihteessa, mikä johti lopulta kieltolain säätämiseen.
Pöydällä oleva kirkas alkoholi on sijoitettu ”pulputuspulloon”, joka pitää pulputtavaa ääntä, kun sen sisältöä kaataa lasiin. Salaa pullosta ei ole siis päässyt juomaa nauttimaan.
htmlText_D5D89B1B_F710_1B86_41D6_939C91DABC94.html =
Talon isännän käyttöön sisustettua huonetta kutsuttiin herrainhuoneeksi. Täällä perheen pää teki työtään, luki lehtiä ja kirjoja sekä seurusteli miesvieraittensa kanssa.
Ammattiensa hoitamisen lisäksi monet säätyläismiehet olivat aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa, ja näissä huoneissa onkin varmasti puhuttu myös paljon päivän politiikkaa ja muita julkisen elämän asioita.
htmlText_E4056AFA_9370_0025_41D4_DBB9A6B2B3D7.html =
Palanderin talon ohi kulkeva Linnankatu on talvisin ollut suosittu mäenlaskumäki. Hyvällä kelkalla liukuu lähes rantaan saakka. Talossa asuneet lapset ovatkin varmasti hyödyntäneet mäkeä usein.
htmlText_E4A8820F_9310_03FA_41C5_32A5BDE67D95.html =
Näin suuressa talossa on perheen lisäksi asunut myös palvelusväkeä, vähintään muutama piika ja renki.
Palvelusväellä oli oma sisäänkäynti, samasta ovesta herrasväen kanssa ei sopinut rampata. Palvelusväki sytytti tulet kaakeliuuneihin, siivosi, valmisti ruokaa ja huolehti talon eläimistä.
Erillistä henkilökuntaa saatettiin palkata suuria juhlia järjestettäessä, esimerkiksi häiden tarjoiluja tuli usein tekemään paikalle pyydetty pitokokki.
htmlText_E4BA02B3_9370_002A_41D2_690586075B3A.html =
Vuosisadan vaihteessa Hämeenlinna oli pimeä kaupunki iltaisin ja öisin. Talvi-iltoina katuja valaistiin öljylampuin, jotka kertoman mukaan lähinnä estivät kävelijää törmäämästä lyhtypylvääseen. Sähkövalo keskustan katujen valaisuun saatiin 1899, mikä oli aikalaisten mukaan suuri parannus, mutta silloinkin valoja pidettiin päällä vain tiettyinä tunteina. Esimerkiksi keskellä yötä valot eivät palaneet. Erilaiset lyhdyt olivatkin tarpeellinen varuste.
htmlText_E4F9D29E_9310_001D_41D7_BEFB0B7B10D9.html =
Porvariskodissakaan kaikki ei ollut välttämättä uutta. Hienoja perintöhuonekaluja saatettiin hyvin käyttää osana sisustusta. Salin mahalipasto ja kaappikello ovat 1700-luvulta.
htmlText_E51459BB_9310_001A_41E2_6D08491B878F.html =
Kuvat pöydällä ovat Kerttu Böökin lapsuuden piirroksia. Hämeenlinnassa vuonna 1898 syntyneestä Kertusta tuli aikanaan taiteilija ja kuvittaja.
htmlText_E5769FD2_9370_0065_41E5_83A63C4F5A87.html =
Hämeenlinna, kuten muutkin puutalokaupungit, eli jatkuvan tulipalovaaran kanssa. Kaupunki paloi erityisen pahoin 1831, ja suuri osa kaupunkia jouduttiin rakentamaan uudestaan. Taloissa kuuluikin olla palon varalta paloämpäreitä sammutustoimia varten. Pohjan muotoilu takasi, että nämä ämpärit eivät eksyneet paikaltaan muuhun käyttöön vaan olivat aina hädän hetkellä oikealla paikallaan.
htmlText_E59C9F28_9310_0026_41A1_7BF0CCDFC7A2.html =
Isäntäväen käyttämät hienommat astiat säilytettiin ruokasalin astiakaapissa, ja käyttöastiat löytyivät keittiöstä.
htmlText_E7809F97_9370_00EA_41CB_75637A7356C4.html =
Pyykinpesu tapahtui käsivoimin mikä oli raskas ja aikaa vievä työ. Tekstiilejä pestiinkin harvemmin kuin nykyään. Käyttövaatteet käsiteltiin tarpeen mukaan, mutta esimerkiksi lakanapyykille ryhdyttiin vain pari kertaa vuodessa.
htmlText_ECE50BEF_F373_FA9E_41C3_CA2F8435369D.html =
Talon tapetit ovat uustuotantoa 1990-luvulta, mutta valikoimasta on pyritty etsimään samantyylistä kuin mitä seinien tapettikerroksista on löydetty.
Keittiön tapetin osalta kävi tuuria, uudeksi tapetiksi löydettiin aivan samanlaista tapettia kuin huoneen toiseksi vanhin tapettikerros. Tarinan mukaan sininen väri oli tuolloin erityisen suosittua keittiöissä, koska sen ajateltiin karkottavan kärpäsiä.
htmlText_ED7C5401_F370_0D82_41DB_EBB543978CDC.html =
Hämeenlinnaan rakennettiin vesijohto- ja viemäriverkko 1910. Monien talojen vesi tuli aluksi tontin kulmalla olevasta vesipisteestä, mutta jos varaa oli, vanhaankin taloon vedettiin vesijohto sisään saakka. Tämä helpotti palvelusväen työtä. Aikaisemmin vesi piti kantaa sisään ja ulos.
htmlText_ED9EBCD8_F370_1E82_41B0_F02A5DD5D829.html =
Perheissä oli paljon lapsia, ja erilaiset tilaa säästävät ratkaisut tulivat tarpeeseen. Tässäkin lastenhuoneessa on päästä vedettävä sänky ja pukkisänky.
htmlText_F8285A0E_9310_03FD_41E4_741BD9AA90D8.html =
Säätyläiskodeissa oli usein paljon tauluja seinillä. Osa saattoi olla paikallisten taiteilijoiden alkuperäisteoksia, mutta kopiota tunnetuista teoksistakaan ei kaihdettu. Nykyään voimme pitää seinillä julisteita suosikkitauluistamme, sata vuotta sitten tauluista teetettiin kopioita samalla ajatuksella. Palanderin talossa on esillä esimerkiksi Ida Silfverbergin maalaama kopio kuuluisasta maalauksesta Pyhä Cecilia.
htmlText_F9253B97_9130_00EA_41CB_48D387F8EF6A.html =
Kahvin tarjoaminen aterian jälkeen tuli muotiin 1800-luvun lopulla.
Aikaisemmin oli juotu yleensä teetä, mutta kahvin saatavuus parani vuosisadan vaihteessa, ja se on siitä lähtien säilynyt suomalaisten suosikkijuomana.
htmlText_F9A9F4F4_9170_002D_41CE_F86605ED3645.html =
Talon on rakennuttanut Venäjän armeijassa palvellut kapteeni Anselm Grahn vuonna 1861. Talossa on asunut useita perheitä. Nimensä museorakennus on saanut Hämeenlinnan lyseossa venäjän kielen lehtorina työskennelleen E. W. Palanderin mukaan. Palanderin perhe asui talossa 1884–1904.
Heidän jälkeensä taloon muuttivat von Fieandtit. Talo jaettiin osakeyhtiöksi 1925, ja suurempi osa talosta toimi ensin paikallisen suojeluskunnan toimistona ja sitten sotilaspiirin esikuntana.
Puolustusvoimat luopui talosta 1990-luvulla, minkä jälkeen talo palautettiin vanhaan asuunsa ja siitä tehtiin museo. Vuosisadan vaihteen sisustus toteutettiin kaupunginmuseon esinekokoelman avulla. Esineistöä on tullut museolle sekä kaupunkilaiskodeista että alueen kartanoista.
htmlText_FA18C45D_9330_001E_41DF_F39D1AB7B0F6.html =
1800-luvun lopun salongit olivat täynnä muodikkaita huonekasveja. Suosittuja olivat esimerkiksi palmut, huonekuuset ja peikonlehti. Kasveja sijoitettiin kukkapylväille keskeisille paikoille salissa. Saviruukut koristeltiin koristeellisella kreppipaperilla.
htmlText_FA463826_9310_002A_41BB_2E0EC2B49E9A.html =
Soittotaito kuului yleissivistykseen varakkaamman väen parissa. Moni nuori opetteli soittamaan jotain soitinta tai vähintään lauloi.
Musiikki oli myös tärkeä viihteen ja viihdyttämisen muoto. Esimerkiksi lyseon oppilailla oli tapana käydä laulamassa opettajiensa kodeissa heidän nimipäivinään.
Hämeenlinnan lyseossa opiskellut Jean Sibelius oli myös mukana oppilasorkesterissa, joka kävi onnittelemassa Edward Palanderia tässä talossa.
htmlText_FA976CB6_9310_002A_41E5_4491FA3B1D2F.html =
Lattiamaalaus on 1870-luvulta, ja sen on tehnyt hämeenlinnalainen maalarinkisälli Henrik Helin. Maalauksella on jäljitelty kallista intarsiaparkettia.
htmlText_FECCA5BC_9130_001D_415E_718CE9A6C0B4.html =
Valmisvaatteet olivat vielä harvinaisia 1900-luvun alussa ja suuri osa vaatteista teetettiin räätälillä tai ompelijalla. Ennen sähköllä toimivia ompelukoneita konetta liikuteltiin polkemalla jalalla tai kädellä pyörittämällä.
Sivistyneistön naiset tekivät itse myös paljon käsitöitä, erilaiset koristelutekniikat kuten kirjonta olivat erityisen suosittuja.
htmlText_FF0D9BDE_9110_001A_41DA_CC57AF5474CB.html =
Ikkunasta näkyy tien toisella puolella oleva Hämeenlinnan lyseo. Lyseo on toiminut Hämeenlinnassa jo vuodesta 1873 lähtien, mutta tämä varta vasten sen käyttöön tehty rakennus valmistui vasta 1888. Suomeen perustettiin kaksi yliopistoon valmistavaa lyseota, ja toinen niistä sijoitettiin Hämeenlinnaan vuonna 1873. Hämeenlinnan Lyseo oli suomenkielinen, kun toinen oli puolestaan ruotsinkielinen. Opiskelijoita kouluun tuli pitkien matkojenkin takaa, ja kaupunkilaiset vuokrasivat asunnoistaan huoneita muualta tulleille nuorille.
Hämeenlinna oli alueensa keskuksena vahva koulukaupunki, ja täällä asui paljon opettajia, jotka ovat osallistuneet kaupungin kehittämiseen. Esimerkiksi Edward Palander toimi Lyseon venäjän kielen lehtorina, mutta myös kaupungin valtuusmiehenä ja oli mukana Hämeen Sanomien toiminnassa.
Kuvassa 1888 valmistunut lyseorakennus. Valokuva 1890-luvulta HäKM / kuvaaja C.O.Saxelin.
### Title window_28749270_39FF_0CAD_414C_537CAFFE50F0.title = Kaappikello window_36797A24_39D5_3CB5_41BA_83D7641B3E3F.title = Sikariteline window_36C5878D_39D7_F477_41B3_7F567BDE0BAE.title = Pesukomuutti window_78EBDF99_67C8_8870_41C4_32337E8F25D5.title = Lyhdyt window_7984312D_643B_B850_41D2_15DA7B9D24C5.title = Astiakaappi window_79A8800A_6447_B850_41A9_1040A6A57BD8.title = Alkoholi window_79B7C906_643B_8850_41D9_06A0D07DDF67.title = Juokseva vesi window_7E2DF514_6439_9870_41BB_F63E5BD4B436.title = Pukkisänky window_7E345809_6438_8850_41C5_63A36A5E6169.title = Taulut sisustuksessa window_7E393158_67C8_98F1_41D9_2AAF25308F13.title = Pesusoikko ja pyykkilauta window_7E515E99_67C9_8870_41C5_E33CDC330FAF.title = Paloämpärit window_7E5590EA_644F_99D1_41D9_23CCCA9E493A.title = Sohvakalusto window_7E589673_6438_98B7_41C8_D3DBB81AF51B.title = Henkilökunta window_7E66344C_6438_98D0_41A0_7FE15A5FCB25.title = Säilökomero window_7E8645D0_644B_BBF1_41D7_5B53255943B9.title = Kirjoituspöytä window_7EA1B737_6448_B8B0_41BC_CFACEC7A2C3F.title = Lyseo window_7EB14779_6439_98B0_41B0_A9EDD6C1FC02.title = Kattomaalaus window_7EBF24D7_6449_99F0_41CB_4DB122408EE2.title = Herrainhuone window_7EC0FFF7_6448_87BF_41D5_311640526ED0.title = Kahvi window_7EFD8D10_6439_8870_4196_0E91A8566BD0.title = Musiikki window_7F3D6D62_6438_88D0_41C7_FCF5FE0DC11D.title = Tapetti window_7F683F46_643F_88D0_41D1_40C14B6E7847.title = Lattiamaalaus window_7FA40C38_645B_88B1_41CD_E208241AC7F4.title = Tervetuloa Palanderin taloon! window_B1CAE8D6_9770_123C_41E9_2AD4AFE7445D.title = Koululaisen kirjoituspöytä window_E59854C1_9330_0066_419E_F9223E427149.title = Perintöhuonekalut window_E74E5249_9310_0066_41E5_83471E589600.title = Nukkekoti window_E7A64920_9370_0026_41BE_B2856B33D13D.title = Mäenlaskukelkka window_F8C2CE00_93F0_03E6_41D3_D0066F704F8F.title = Kaakeliuuni window_FA717E6A_9330_0025_41C3_5B0DE5551ACD.title = Kasvit window_FECC15BD_9130_001F_41E3_505DB41D2A51.title = Ompelukone ## Hotspot ### Tooltip HotspotPanoramaOverlayArea_D22E1BCA_F730_1A86_41E8_10E4DE9446CA.toolTip = Takaisin Infoon HotspotPanoramaOverlayArea_D2561626_F710_0D8E_41E7_AD3D879D90BF.toolTip = Ulkokomeroon HotspotPanoramaOverlayArea_FAEBCA00_9110_03E5_41C7_6763BCA2367C.toolTip = Sisään Paladerin taloon