Porvoon Säästöpankin silitysrautamallinen metallilipas on valmistettu Yhdysvalloissa. Sen toisessa päädyssä on pyöreä seteliaukko ja toisessa kolikkoaukko. Suomen neljänneksi vanhin Säästöpankki avattiin Porvoossa 1842. Aluksi pankki oli avoinna vain lauantaisin työajan jälkeen kello 16–19. Talletukset kirjattiin ruplina ja kopeekkoina, mutta oikeasti suureen raudoitettuun kassa-arkkuun päätyi Porvoon vireän merenkulun ja ulkomaanyhteyksien ansiosta Ruotsin hopearahoja, Espanjan piastereita, Hollannin tukaatteja ja Englannin shillinkejä.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Turun Säästöpankin silitysrautamallinen lipas, jossa on kansitason päädyssä kaareva seteliaukko ja keskellä suora kolikkoaukko. Se on bakeliittia eli keinohartsia, joka oli ensimmäinen täyssynteettinen muovi. Bakeliitin kehitti belgialaisamerikkalainen kemisti Leo Baekeland. Nykyaikaisen muoviteollisuuden alku on usein päivätty Baekelandin patenttihakemukselle vuonna 1907 ja hänen General Bakelite Companyn perustamiseen vuonna 1910. Suomessa bakeliittia valmisti helsinkiläinen Oy Hartsiteollisuus Ab vuodesta 1934 ja tamperelainen Sarvis Oy aloitti bakeliittituotannon 1936.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Hämeenlinnan Kaupungin Säästöpankin silitysrautamallisen metallilippaan on valmistanut kotimainen Metalliteos Oy 1940-luvulla. Siinä on päädyssä pyöreä seteliaukko ja sivussa kolikkoaukko. Hämeenlinnaan perustettiin ensimmäinen säästöpankki vuonna 1846. Pankin nimi oli aluksi Hämeenlinnan Kaupungin Säästökassa, myöhemmin säästöpankki. Se sai vuonna 1910 kilpailijan, joka nimettiin Hämeenlinnan Suomalaiseksi Säästöpankiksi. Koska pankki ei ollut kaupungin omistuksessa, vanhaa nimeä pidettiin harhaanjohtavana ja kilpailijan vuoksi pelkkää säästöpankki-nimeäkään ei voitu käyttää. Vuodesta 1948 alkaen pankin viralliseksi nimeksi tuli Hämeenlinnan Vanha Säästöpankki.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Helsingin Säästöpankin silitysrautamallinen metallilipas, jonka päädyssä on pyöreä seteliaukko ja päällä kolikkoaukko. Pankki perustettiin 1825 nimellä Helsingfors Stads Sparbanks Inrättning. Se oli Turun jälkeen toinen säästöpankki Suomessa. Vuonna 1891 pankin nimeksi muutettiin Helsingfors Sparbank. Sata vuotta myöhemmin pankkiin sulautui seitsemän kaksikielistä säästöpankkia ja toiminimeksi tuli Säästöpankki Aktia.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Turun Säästöpankin silitysrautamallinen metallilipas, jossa on kansitason päädyssä kaareva seteliaukko ja keskellä suora kolikkoaukko. Säästöpankkiaatteen toi Suomeen apteekkari, myöhemmin teollisuusneuvos ja vuorineuvos John Julin. Ensimmäinen tilitapahtuma tapahtui noin puoli vuotta pankin perustamisen jälkeen, kun kauppaneuvos Gestrinin piikatyttö Hedvig Nyström talletti kuusi ruplaa 4.1.1823.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Säästöpankin metallilipas, jonka valmistaja on Kassakaappi Oy. Alfred Bachmann ja Theo Gellin perustivat Kassakaappi Oy:n Helsingissä vuonna 1944. Toiminta käynnistyi sodassa vaurioituneiden kassakaappien korjauksista. Yrityksen nimi muutettiin tavaramerkin mukaisesti Kaso Oy:ksi 1973. Nykyään tämä perheyritys on ainoa pohjoismainen kassakaappivalmistaja, jonka tuotteita myydään yli sataan maahan.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Puhdetyönä valmistettu säästölipas jatkosodan ajalta. Asemasotavaihe tarkoitti hyvinkin pitkää ja sodankäynnin kannalta tapahtumaköyhää paikoillaanoloa. Luppoaikaa täytettiin niin urheilukilpailuin kuin kirjojen, korttipelien ja puhdetöiden parissa. Puhdetöiden avulla torjuttiin paitsi pelkoa ja koti-ikävää, myös kotirintaman työvälinepulaa.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Metallisen lippaan mallin mukaan puhdetyönä tehty puinen versio. Puhdetöiden myynnistä alun perin vastanneen Työtehoseuran resurssien osoittauduttua riittämättömiksi perustettiin Puolustusvoimain Puhdetyön Myyntikeskus (PPM). Myytävät esineet merkittiin ”RINTAMATYÖ”-leimalla sekä sen valmistaneen yksikön tunnuksella. Myyntikeskuksella oli oma näyttelyhuoneisto Helsingissä ja koko maan kattava myyntiverkosto. Myyntituotto jaettiin tasan viihdytystoiminnan, Sotainvalidien Veljesliiton ja myyntitoiminnasta vastanneen Lotta Svärdin kesken.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Tähän puhdetyönä tehtyyn lippaaseen on veistetty Säästöpankin logo. Vaikka sotilaita yritettiin ohjeistaa nimenomaan hyötyesineiden tekemiseen, oli suuri osa tuotoksista koriste-esineitä. Eivätkä sotilaat liiemmin lotkauttaneet korvaansa myöskään jatkosodan aikana julkaistun Puhdetyöoppaan varoituksille liiasta koristeellisuudesta: ”parempi suora ja sileä kuin rumasti kruusattu”.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Säästöpankin pahvinen lipas pula-ajalta on varustettu säästämiseen kannustavalla runolla: Sukset, kellot, luistimet / Laukut, teltat, uistimet / Tahi muuta hauskaa hankkii / Ilman vaivaa vuoden päästä / Se ken ahkerasti säästää / Vieden säästöt säästöpankkiin.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Säästöpankin pahvinen lipas pula-ajalta. Toisen maailmansodan syttyminen syksyllä 1939 aloitti säännöstelyn, joka päättyi vasta reilusti sodan jälkeen keväällä 1954. Niukkuus vaikutti kaikilla elämän osa-alueilla ja siksi myös pankkien säästölippaita valmistettiin pahvista ja paperista.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
1950-luvun peltinen paperilla päällystetty säästölipas piirretyllä kuviolla, jonka on painanut vaasalainen kirjapaino Lito-Björkell. Vuoden 1918 sisällissodan aikana Vaasa oli valkoisen hallinnon pääkaupunki. Senaatti pyrki helpottamaan akuuttia käteispulaa laskemalla liikkeelle Akseli Gallen-Kallelan suunnitteleman sarjan seteleitä, jotka painettiin kyseisessä Björkellin kivipainossa.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Säästöpankin pahvinen lipas, jonka tunnuksena on säästöpankkien ensimmäinen liikemerkki. Sen suunnitteli taiteilija Ami Hauhio ja se oli käytössä vuosina 1941-70. Liikemerkin alaosan sakaroitu linnanmuuri symboloi sitä varmuutta ja turvallisuutta, jonka säästöpankkilaitos asiakkailleen ja tallettajilleen tarjoaa. Perustamisvuosi kuvaa työn pitkäaikaista jatkumista, tähkät työn tulosten kasvamista ja karttumista.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Vanajan Säästöpankin punainen muovilipas on norjalaista tuotantoa. Vanajan Kunnan Säästöpankki perustettiin 1904 ja alkuvuosina se oli avoinna vapaaehtoisvoimin kerran kuussa. Vuoden 1967 alueliitosten jälkeen Vanajan kunta lakkasi olemasta ja pari vuotta myöhemmin Vanajan Säästöpankki fuusioitui Hämeenlinnan Vanhan Säätöpankin kanssa.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Lohjan Säästöpankin tynnyrin muotoinen muovilipas. Lohjan Säästöpankki perustettiin vuonna 1870. Pankkitoiminta aloitettiin Lohjankylän kansakoululla. Tiloina käytettiin yhden opettajan yksityisasuntoa, luokkahuonetta, juhlasalia ja koulun kirjastohuonetta. Alkuaikoina pankki oli avoinna yleisölle vain kerran kuussa sunnuntaina.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Säästöpankin kertakäyttöinen muovipossu, jonka on valmistanut kotimainen MK-Tuote. Possusta saa rahaa ulos vain rikkomalla lippaan. Vertauskuvallisesti on sanottu, että possua lihotettiin kolikoilla, jonka jälkeen se teurastettiin kuin joulukinkku. Sika on vanha onnen ja hedelmällisyyden symboli monissa kulttuureissa. Possu on myös muinaisskandinaavisen hedelmällisyyden jumalattaren Freijan pyhä eläin.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Siuntion Säästöpankin halkaistavan muovipossun osat kiinnitetään pultilla ja sen on valmistanut kotimainen MK-tuote. Linnanherra Thomas Adlercreutz perusti vuonna 1876 Siuntion Säästöpankin (ruots. Sjundeå Sparbank) Sjundbyn linnaan, missä pankki toimi vuoteen 1915 saakka. Linnassa on edelleen olemassa pankkiholvi, jossa pankin rahoja säilytettiin. Pankki yhdistyi seitsemän muun uusmaalaisen säästöpankin kanssa Säästöpankki Aktiaksi vuonna 1991.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Kahvikannun muotoinen säästölipas 1950-luvulta. Pohjassa on teippaus Satakunnan Säästöpankki, Merstolan konttori. Satakunnan Säästöpankki muodostui 1969, kun Rauman Säästöpankki liittyi Porin Säästöpankkiin. Näin syntyneellä suursäästöpankilla oli enimmillään lähes 30 sivukonttoria ja työntekijöitä yli 170.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Lohjan Säästöpankin oravan muotoinen muovilipas on norjalaista tuotantoa. Pankin 100-vuotisjuhlia vietettiin vuonna 1970 monenmoisten tapahtumien voimalla kokonainen viikko. Oli valokuvanäyttely, kahvituksia, teatteriesityksiä, elokuvanäytöksiä lapsille, puistokonsertti ja nuorisolle bileet, joissa esiintyi Tapani Kansa. Lohjan Säästöpankki yhdistyi Virkkalan, Karjalohjan ja Sammatin säästöpankkien kanssa Länsi-Uudenmaan Säästöpankiksi vuonna 1988.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.