Siiri Böök

Hämeenlinnalainen lastenkasvattaja

Teksti: Mikko Sipinen, Riina Romppainen, Anna-Kaisa Ek

Siiri Böök piti lastentarhaa vastustuksesta huolimatta ja pitkiä aikojaan omilla perintörahoillaan. Hänen työtään vastustettiin ja pilkattiin jopa kaupungin viralliselta taholta.

Siiri Kyllikki Böök (11.4.1888 Jyväskylä – 17.10.1963 Helsinki) toimi vuosina 1912–1918 Hämeenlinnassa Myllymäen kansanlastentarhan johtajattarena ja opettajana. Valtuuston lakkautettua kansanlastentarhan määrärahan hän siirtyi Helsinkiin, missä teki pääosan urastaan Onnelan lastentarhassa, joka oli perustettu jo vuonna 1888 ja on Pohjoismaiden vanhin päiväkoti. Hän oli Hämeenlinnan Historiallisen museon perustajan ja monitoimisen kunnallismiehen, lehtori Albert Theodor Böökin tytär.

Böök halusi opiskella ja luoda omaa uraa. Tuohon aikaan naisilla oli kaksi uutta ovea avata: sairaanhoitajan ja lastentarhan opettajattaren ura. Böök valitsi jälkimmäisen. Hän oli aidosti huolissaan lapsista joita tuohon aikaan kulki Hämeenlinnan kaduilla kerjuulla nälissään. Böök uskoi uusien oppien mukaisesti, että ihminen ei ollut syhtyperältään tuomittu köyhyyteen vaan kaikilla ihmisillä oli sisällään samat mahdollisuudet tulla toimeen ja selviytyä elämästä paremmin. Uskonnollisuus varmasti velvoitti lempeyteen ja hyväntekeväisyyteen mutta uskonnon osuus lastentarhojen opetuksessa antoi aatteelle vapaalipun opetusmaailmaan, jossa kirkko tunsi omistavansa monopolin.

Siiri Böök piti lastentarhaa vastustuksesta huolimatta ja pitkiä aikojaan omilla perintörahoillaan. Hänen työtään vastustettiin ja pilkattiin jopa kaupungin viralliselta taholta. Nyt me näemme, että hänen työnsä oli välttämätöntä ja tärkeää. Hän sai lapset pois kaduilta, syötti heidät, pesi ja antoi leikkiä vapaasti. Tarjosi heille kaunista musiikkia, näytti kauniita kuvia ja opetti käsitöitä, jotka eivät olleet käyttöä vaan iloa varten.

Lastentarhankasvattajatar ja johtajatar Siiri Böök painatti lastentarhansa lasten äideille tarkoitettuun ohjeistuksen muun muassa seuraavia ohjeita:

On sangen tärkeätä, että lapset aikaisin tottuvat järjestykseen ja täsmällisyyteen. Ne lapset, jotka säännöllisesti käyvät lastentarhassa, hyötyvät siitä eniten ja kehittyvät huomattavasti. Sentähden tulee lasten olla joka päivä lastentarhassa, tulla sinne ja palata sieltä kotiinsa määrättynä aikana. Lapset tottuvat muuten viivyttelemään kaduilla, mikä voi johtaa heitä vaaroihin ja kiusauksiin. Ellei lapsenne saavu kotiin oikeaan aikaan, niin ilmoittakaa siitä meille. Jos lapsi noudetaan lastentarhasta, niin tehkää se täsmällisesti.

Ikävien erehdysten välttämiseksi on tarpeellista, että lasten käsineissä on nauhat, päähineissä merkki ja päällystakeissa ripustimet. Jos lapsenne käyttää kalosseja, niin tarvitsee hän niitä varten pussin. Sekä kalosseissa että pussissa tulee olla merkki.

Teksti liittyy Hämeenlinnan kaupunginmuseon näyttelyyn ”Sylit – Kuka lapsen hoitaa?”, joka on esillä Museo Skogsterissa 28.1.2024 saakka. Tervetuloa!