Klikkaa hiirellä sitä esinettä, jota haluat tarkastella lähemmin.
Esineistä nähtävillä olemassaolevat tiedot.
Säästölipas 1800-luvun lopulta, jolloin Suomen suuriruhtinaskunta oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa. Suomi sai oman rahayksikön, markan, tsaari Aleksanteri II:n armollisella manifestilla 4.4.1860. Rahayksikön nimeä perusteltiin muun muassa siten, että se on vanhin Suomessa tunnettu rahaa merkitsevä sana, alkuaan keskiaikaisen painoyksikön nimitys. Markka jakaantui sataan penniin ja tämän lippaan koristeluna on pennikolikoiden arvoja: 10 penniä, 25 penniä, 50 penniä.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Ensimmäinen suomalaisen pankin säästölipas oli tiettävästi vuodelta 1902 viipurilaisen Pohjoismaiden Osakepankin pronssinen talolipas, joka oli maksullinen ja palveluun kului, että pankin vahtimestari kävi kerran kuussa tyhjentämässä lippaan asiakkaan kotona. Lippaita valmistettiin 19000 kappaletta, mutta niitä on jäljellä vain tuhatkunta, sillä jatkosodan ajan metallinpuutteessa suurin osa lippaista sulatettiin.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Säästölippaita on tehty monien eri eläinten mallisiksi. Tässä metallinen aasi, jonka satula toimii lippaan kantena ja myös kolikkoaukko on sijoitettu satulan päälle. Kristillisessä perinteessä aasi yhdistetään nöyryyteen ja vaatimattomuuteen. Jeesus ratsasti Jerusalemiin palmusunnuntaina lempeällä aasilla.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Ruotsalaisen Örebron Säästöpankin messinkilipas 1900-luvun alusta, jolloin lippaiden muoto haettiin usein joko pankkirakennuksesta tai muusta paikallisesta maamerkistä. Tämä lipas on pienoismalli Örebron kuninkaallisen linnan kulmatornista. Ellei lippaan haltija säästänyt vähintään viisi kruunua vuodessa, joutui hän luovuttamaan lippaansa takaisin pankille.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Metallinen säästölipas 1900-luvun alusta. Omaperäinen muotoilu ja aaltoilevat viivat edustavat aikakaudelle ominaista jugendia, joka oli itsenäinen ja kaiken kattava taidetyyli. Sen keskeisenä pyrkimyksenä oli luoda uusi muotokieli vastavaikutuksena vallitsevalle tyylikertailulle. Tyylille oli ominaista myös ajatus kokonaistaideteoksesta, jossa pyrittiin kaiken taiteen ja käsityön yhdistämiseen ja tasavertaistamiseen. Tarkoituksena oli luoda uusi tyyli, jota voitiin hyödyntää jokapäiväisten käyttöesineiden muotoilussa, sisustussuunnittelussa ja arkkitehtuurissa.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Metallinen säästölipas 1900-luvun alusta. Omaperäinen muotoilu ja aaltoilevat viivat edustavat aikakaudelle ominaista jugendia, joka oli itsenäinen ja kaiken kattava taidetyyli. Sen keskeisenä pyrkimyksenä oli luoda uusi muotokieli vastavaikutuksena vallitsevalle tyylikertailulle. Tyylille oli ominaista myös ajatus kokonaistaideteoksesta, jossa pyrittiin kaiken taiteen ja käsityön yhdistämiseen ja tasavertaistamiseen. Tarkoituksena oli luoda uusi tyyli, jota voitiin hyödyntää jokapäiväisten käyttöesineiden muotoilussa, sisustussuunnittelussa ja arkkitehtuurissa.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Mikkelin Säästöpankin metallinen kodinsäästölaatikko on saksalaista tuotantoa ja edustaa säästöpankkien vanhinta lipasmallia. Se tuli asiakkaiden saataville vuodesta 1903 lähtien. Lippaan koristeena on ahkeruuden symbolina mehiläispesä ja toisella puolella Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna, jota käytettiin jo Ruotsin valtakunnan Pohjanlahden itäpuolisten alueiden tunnuksena ja sittemmin itsenäisen Suomen vaakunana.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Teosofien säästölipas 1930-luvulta on koristeltu heidän tunnuslauseillaan ja symboliikallaan. Kantele kuvaa kansallishenkeä ja kansan joukkosielua. Kahdesta kolmiosta muodostuva Daavidin tähti ilmentää maailmaa ja sen kahtalaista luonnetta, hyvän ja pahan, päivän ja yön, valkeuden ja pimeyden vaihtelua. Hakaristi eli svastika on voiman tai auringon symboli. Lippaan vasemmassa yläkulmassa on sanskritinkielinen pyhä sana ”Aum” eli ”Om”, joka tarkoittaa maailmankaikkeuden luojaa eli logosta.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
1930-luvun säästölippaiden tekstit kannustivat säästäväisyyteen. Säästämisen ja taloustaitojen merkitystä opetettiin erityisesti lapsille. Tämä Osuuskassan peltinen säästölaatikko on kotimaisen GWS:n tuotantoa. Osuuskassat toimivat 1900-luvun alusta ajatuksenaan tarjota lainaa maaseudun vähävaraiselle väestölle, jolta aiemmin puuttuivat pankkipalvelut kokonaan. Ne alkoivat vastaanottaa talletuksia muiltakin kuin jäseniltään 1920-luvulla. 1970-luvulla pankkilainsäädäntö muuttui ja nimeksi tuli Osuuspankki.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Kertakäyttöinen keraaminen rahalipas 1900-luvun alusta. “Loimaan ämmän” pohjassa on leima F. Ahti Loimaa. Frans Fredrik Ahden lisäksi myös savimaakari Wilhelm Niemi valmisti Loimaalla kyseisiä säästölippaita, joita myytiin lasten iloksi aina Turkua myöten. Loimaa-Seura on tuotteistanut ämmän paikalliseksi matkamuistoksi ja kauppaa niitä “Loimaan Miina”-nimellä.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Suomen Kuvalehden teettämä Säästö-Kerhonen 1930-luvulta on Arabian tehtaiden valmistama pöytäveistos, joka toimii myös kertakäyttöisenä säästölippaana. Säästö-Kerhosen mallina oli Herra Kerhonen, Suomen Kuvalehdessä vuosina 1930-36 seikkaillut sarjakuvahahmo. Herra Kerhosta julkaistiin myös mm. Uuden Suomen sunnuntailiitteessä, Kalle
Viksarissa ja Joulukärpäsessä aina vuoteen 1950 saakka.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Suomen Kuvalehden teettämä Säästö-Kerhonen 1930-luvulta on Arabian tehtaiden valmistama pöytäveistos, joka toimii myös kertakäyttöisenä säästölippaana. Säästö-Kerhosen mallina oli Herra Kerhonen, Suomen Kuvalehdessä vuosina 1930-36 seikkaillut sarjakuvahahmo. Herra Kerhosta julkaistiin myös mm. Uuden Suomen sunnuntailiitteessä, Kalle
Viksarissa ja Joulukärpäsessä aina vuoteen 1950 saakka.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Helsingin Säästöpankin kirjan muotoinen lipas on valmistettu Yhdysvalloissa. Sen kansikuvana on pankin pääkonttori. Tämä uusrenessanssipalatsi valmistui Fabianinkadulle Kasarmitorin laidalle vuonna 1902 ja toimi paikalla yli 30 vuotta kunnes valtio osti kiinteistön. Pankkitoiminnan jälkeen tiloissa oli Yleisradiotoimintaa ja nykyään siellä sijaitsee Korkein hallinto-oikeus.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Turun Säästöpankin metallinen kirjalipas. Säästöpankkiaate saapui Suomeen 1820-luvulla. Säästöpankkien lähtökohtana oli parantaa työväen taloudellista asemaa ja lisätä kansan säästämishaluja tarjoamalla korkoa ja turvallista säilytystä. Ensimmäisenä avattiin Turun Säästöpankki 1823. Säästöpankit saivat alkunsa kaupungeissa, mutta pian ne levisivät myös maaseudulla. Suomalainen säästäväisyys on ollut siis markkinaterminä jo 200 vuotta.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Hämeenlinnan Vanhan Säästöpankin kirjan muotoinen lipas. Hämeen Sanomat uutisoi vuonna 1967, että Hämeenlinnan Vanha Säästöpankki avasi Rinkelinmäellä uuden sivukonttorin. Konttori oli avoinna kello 9-13 ja 15-17, joka soveltui erikoisesti palkkatiliasiakkaita varten. Työajan päättymisen jälkeen he voivat hoitaa palkka- ja muut pankkiasiansa. Neljän kiinteän sivukonttorin lisäksi säästöpankilla oli esikaupunkialueitten pankkipalvelua varten autokonttori.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Martta Pesosen (1912-82) säästölipas avattiin vuonna 1986. Se sisälsi 24,70 markkaa rahoja vuosilta 1908-28. Setelit ovat vuodelta 1918, niiden arvot ovat 50 penniä, 1 markka ja 10 markkaa. Sisällissodan jälkeen oli tarpeen uusia seteleitä, joten niiden värejä muutettiin ja poistettiin sekä Venäjän kaksoiskotka että venäjänkielinen arvomerkintä takasivulta.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Martta Pesosen (1912-82) säästölipas avattiin vuonna 1986. Se sisälsi 24,70 markkaa rahoja vuosilta 1908-28. Valtaosa kolikoista kuuluu itsenäisen Suomen ensimmäiseen kolikkosarjaan. Pienimmät nimellisarvot (10 penniä, 5 penniä, 1 penni) lyötiin kuparista ja suuremmissa (25 penniä, 50 penniä, 1 markka) kupariin sekoitettiin nikkeliä, joten saatiin hopean värisiä kolikoita. Kansan keskuudessa puhuttiinkin nikkelimarkoista.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Porvoon Säästöpankin silitysrautamallinen metallilipas on valmistettu Yhdysvalloissa. Sen toisessa päädyssä on pyöreä seteliaukko ja toisessa kolikkoaukko. Suomen neljänneksi vanhin Säästöpankki avattiin Porvoossa 1842. Aluksi pankki oli avoinna vain lauantaisin työajan jälkeen kello 16–19. Talletukset kirjattiin ruplina ja kopeekkoina, mutta oikeasti suureen raudoitettuun kassa-arkkuun päätyi Porvoon vireän merenkulun ja ulkomaanyhteyksien ansiosta Ruotsin hopearahoja, Espanjan piastereita, Hollannin tukaatteja ja Englannin shillinkejä.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Turun Säästöpankin silitysrautamallinen lipas, jossa on kansitason päädyssä kaareva seteliaukko ja keskellä suora kolikkoaukko. Se on bakeliittia eli keinohartsia, joka oli ensimmäinen täyssynteettinen muovi. Bakeliitin kehitti belgialaisamerikkalainen kemisti Leo Baekeland. Nykyaikaisen muoviteollisuuden alku on usein päivätty Baekelandin patenttihakemukselle vuonna 1907 ja hänen General Bakelite Companyn perustamiseen vuonna 1910. Suomessa bakeliittia valmisti helsinkiläinen Oy Hartsiteollisuus Ab vuodesta 1934 ja tamperelainen Sarvis Oy aloitti bakeliittituotannon 1936.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Hämeenlinnan Kaupungin Säästöpankin silitysrautamallisen metallilippaan on valmistanut kotimainen Metalliteos Oy 1940-luvulla. Siinä on päädyssä pyöreä seteliaukko ja sivussa kolikkoaukko. Hämeenlinnaan perustettiin ensimmäinen säästöpankki vuonna 1846. Pankin nimi oli aluksi Hämeenlinnan Kaupungin Säästökassa, myöhemmin säästöpankki. Se sai vuonna 1910 kilpailijan, joka nimettiin Hämeenlinnan Suomalaiseksi Säästöpankiksi. Koska pankki ei ollut kaupungin omistuksessa, vanhaa nimeä pidettiin harhaanjohtavana ja kilpailijan vuoksi pelkkää säästöpankki-nimeäkään ei voitu käyttää. Vuodesta 1948 alkaen pankin viralliseksi nimeksi tuli Hämeenlinnan Vanha Säästöpankki.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Helsingin Säästöpankin silitysrautamallinen metallilipas, jonka päädyssä on pyöreä seteliaukko ja päällä kolikkoaukko. Pankki perustettiin 1825 nimellä Helsingfors Stads Sparbanks Inrättning. Se oli Turun jälkeen toinen säästöpankki Suomessa. Vuonna 1891 pankin nimeksi muutettiin Helsingfors Sparbank. Sata vuotta myöhemmin pankkiin sulautui seitsemän kaksikielistä säästöpankkia ja toiminimeksi tuli Säästöpankki Aktia.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Turun Säästöpankin silitysrautamallinen metallilipas, jossa on kansitason päädyssä kaareva seteliaukko ja keskellä suora kolikkoaukko. Säästöpankkiaatteen toi Suomeen apteekkari, myöhemmin teollisuusneuvos ja vuorineuvos John Julin. Ensimmäinen tilitapahtuma tapahtui noin puoli vuotta pankin perustamisen jälkeen, kun kauppaneuvos Gestrinin piikatyttö Hedvig Nyström talletti kuusi ruplaa 4.1.1823.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Säästöpankin metallilipas, jonka valmistaja on Kassakaappi Oy. Alfred Bachmann ja Theo Gellin perustivat Kassakaappi Oy:n Helsingissä vuonna 1944. Toiminta käynnistyi sodassa vaurioituneiden kassakaappien korjauksista. Yrityksen nimi muutettiin tavaramerkin mukaisesti Kaso Oy:ksi 1973. Nykyään tämä perheyritys on ainoa pohjoismainen kassakaappivalmistaja, jonka tuotteita myydään yli sataan maahan.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Puhdetyönä valmistettu säästölipas jatkosodan ajalta. Asemasotavaihe tarkoitti hyvinkin pitkää ja sodankäynnin kannalta tapahtumaköyhää paikoillaanoloa. Luppoaikaa täytettiin niin urheilukilpailuin kuin kirjojen, korttipelien ja puhdetöiden parissa. Puhdetöiden avulla torjuttiin paitsi pelkoa ja koti-ikävää, myös kotirintaman työvälinepulaa.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Metallisen lippaan mallin mukaan puhdetyönä tehty puinen versio. Puhdetöiden myynnistä alun perin vastanneen Työtehoseuran resurssien osoittauduttua riittämättömiksi perustettiin Puolustusvoimain Puhdetyön Myyntikeskus (PPM). Myytävät esineet merkittiin ”RINTAMATYÖ”-leimalla sekä sen valmistaneen yksikön tunnuksella. Myyntikeskuksella oli oma näyttelyhuoneisto Helsingissä ja koko maan kattava myyntiverkosto. Myyntituotto jaettiin tasan viihdytystoiminnan, Sotainvalidien Veljesliiton ja myyntitoiminnasta vastanneen Lotta Svärdin kesken.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Tähän puhdetyönä tehtyyn lippaaseen on veistetty Säästöpankin logo. Vaikka sotilaita yritettiin ohjeistaa nimenomaan hyötyesineiden tekemiseen, oli suuri osa tuotoksista koriste-esineitä. Eivätkä sotilaat liiemmin lotkauttaneet korvaansa myöskään jatkosodan aikana julkaistun Puhdetyöoppaan varoituksille liiasta koristeellisuudesta: ”parempi suora ja sileä kuin rumasti kruusattu”.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Säästöpankin pahvinen lipas pula-ajalta on varustettu säästämiseen kannustavalla runolla: Sukset, kellot, luistimet / Laukut, teltat, uistimet / Tahi muuta hauskaa hankkii / Ilman vaivaa vuoden päästä / Se ken ahkerasti säästää / Vieden säästöt säästöpankkiin.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Säästöpankin pahvinen lipas pula-ajalta. Toisen maailmansodan syttyminen syksyllä 1939 aloitti säännöstelyn, joka päättyi vasta reilusti sodan jälkeen keväällä 1954. Niukkuus vaikutti kaikilla elämän osa-alueilla ja siksi myös pankkien säästölippaita valmistettiin pahvista ja paperista.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
1950-luvun peltinen paperilla päällystetty säästölipas piirretyllä kuviolla, jonka on painanut vaasalainen kirjapaino Lito-Björkell. Vuoden 1918 sisällissodan aikana Vaasa oli valkoisen hallinnon pääkaupunki. Senaatti pyrki helpottamaan akuuttia käteispulaa laskemalla liikkeelle Akseli Gallen-Kallelan suunnitteleman sarjan seteleitä, jotka painettiin kyseisessä Björkellin kivipainossa.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Säästöpankin pahvinen lipas, jonka tunnuksena on säästöpankkien ensimmäinen liikemerkki. Sen suunnitteli taiteilija Ami Hauhio ja se oli käytössä vuosina 1941-70. Liikemerkin alaosan sakaroitu linnanmuuri symboloi sitä varmuutta ja turvallisuutta, jonka säästöpankkilaitos asiakkailleen ja tallettajilleen tarjoaa. Perustamisvuosi kuvaa työn pitkäaikaista jatkumista, tähkät työn tulosten kasvamista ja karttumista.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Vanajan Säästöpankin punainen muovilipas on norjalaista tuotantoa. Vanajan Kunnan Säästöpankki perustettiin 1904 ja alkuvuosina se oli avoinna vapaaehtoisvoimin kerran kuussa. Vuoden 1967 alueliitosten jälkeen Vanajan kunta lakkasi olemasta ja pari vuotta myöhemmin Vanajan Säästöpankki fuusioitui Hämeenlinnan Vanhan Säätöpankin kanssa.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Lohjan Säästöpankin tynnyrin muotoinen muovilipas. Lohjan Säästöpankki perustettiin vuonna 1870. Pankkitoiminta aloitettiin Lohjankylän kansakoululla. Tiloina käytettiin yhden opettajan yksityisasuntoa, luokkahuonetta, juhlasalia ja koulun kirjastohuonetta. Alkuaikoina pankki oli avoinna yleisölle vain kerran kuussa sunnuntaina.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Säästöpankin kertakäyttöinen muovipossu, jonka on valmistanut kotimainen MK-Tuote. Possusta saa rahaa ulos vain rikkomalla lippaan. Vertauskuvallisesti on sanottu, että possua lihotettiin kolikoilla, jonka jälkeen se teurastettiin kuin joulukinkku. Sika on vanha onnen ja hedelmällisyyden symboli monissa kulttuureissa. Possu on myös muinaisskandinaavisen hedelmällisyyden jumalattaren Freijan pyhä eläin.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Siuntion Säästöpankin halkaistavan muovipossun osat kiinnitetään pultilla ja sen on valmistanut kotimainen MK-tuote. Linnanherra Thomas Adlercreutz perusti vuonna 1876 Siuntion Säästöpankin (ruots. Sjundeå Sparbank) Sjundbyn linnaan, missä pankki toimi vuoteen 1915 saakka. Linnassa on edelleen olemassa pankkiholvi, jossa pankin rahoja säilytettiin. Pankki yhdistyi seitsemän muun uusmaalaisen säästöpankin kanssa Säästöpankki Aktiaksi vuonna 1991.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Kahvikannun muotoinen säästölipas 1950-luvulta. Pohjassa on teippaus Satakunnan Säästöpankki, Merstolan konttori. Satakunnan Säästöpankki muodostui 1969, kun Rauman Säästöpankki liittyi Porin Säästöpankkiin. Näin syntyneellä suursäästöpankilla oli enimmillään lähes 30 sivukonttoria ja työntekijöitä yli 170.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Lohjan Säästöpankin oravan muotoinen muovilipas on norjalaista tuotantoa. Pankin 100-vuotisjuhlia vietettiin vuonna 1970 monenmoisten tapahtumien voimalla kokonainen viikko. Oli valokuvanäyttely, kahvituksia, teatteriesityksiä, elokuvanäytöksiä lapsille, puistokonsertti ja nuorisolle bileet, joissa esiintyi Tapani Kansa. Lohjan Säästöpankki yhdistyi Virkkalan, Karjalohjan ja Sammatin säästöpankkien kanssa Länsi-Uudenmaan Säästöpankiksi vuonna 1988.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Helsingin Säästöpankin (ruots. Helsingfors Sparbank) keinuva muovilipas on ruotsalaista tuotantoa. Tammi liikemerkkinä korosti tämän ruotsinkielisen pankin skandinaavisia perinteitä, sillä tammi oli perinteinen pohjoismaisten säästöpankkien logo. Jykevä tammi sopi mainiosti symboloimaan myös vanhan kaupunkipankin vakaavaraisuutta.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Turun Työväen Säästöpankin muoviset pöllölippaat on valmistanut kotimainen MK-Tuote. Työväen säästöpankkien perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun poliittinen tilanne kärjistyi vuoden 1905 suurlakon jälkeen. Porvarillisten piirien hallinnassa olevat pankit muuttuivat haluttomiksi myöntämään lainaa työväen järjestöille ja yrityksille. Kun säästöpankkien perustamisen syynä oli ollut säästämisen edistäminen, työväen säästöpankkien perustamisen lopullinen sysäys oli oman viiteryhmän lainansaantimahdollisuuksien parantaminen.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Säästöpankin muovinen säästöpupu. Ensimmäiset muovista tehdyt säästölippaat tulivat markkinoille 1950-luvulla ja ne yleistyivät 1960-luvulle tultaessa. Muovi antoi vapauden tehdä monen muotoisia lippaita aikaisempaa helpommin.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Säästöpankin muovilipas on tanskalaista tuotantoa. Sitä koristaa Hannun rahapuu, joka oli käytössä Säästöpankkien tunnuksena vuosina 1970-98. Kun graafinen suunnittelija Asko Kekkonen voitti Säästöpankkien liikemerkkikilpailun, hänen päätoimensa oli Yhdyspankin mainososaston suunnittelija. Hannun rahapuu kuuluu Kekkosen tunnetuimpiin töihin.
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Valmistaja MK TRESMER OY
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Säästöpankin Fauni-lippaista toinen toivottaa “Tervetuloa Säästöpankkiin” ja toinen on Salon aluesäästöpankin lipas. Näitä peikkoja kutsutaan Lituskoiksi. Ne ovat Peikkometsän urheita vartijoita, jotka seisovat rivissä metsän reunassa, eivätkä päästä pahiksia läpi. Säästöpankkien oman nimikilpailun tuloksena lippaat nimettiin Talleroiksi. Ne on valmistanut kotimainen MK-Tresmer.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Satakunnan Säästöpankin ja Lappeenrannan Säästöpankin jääkiekkoilevat Fauni-lippaat. Satakunnan joukkue on Porin Ässät ja Lappeenrannasta tulee SaiPa eli Saimaan Pallo. Näitä Sumppi-peikon mallisia säästölippaita valmisti kotimainen MK-Tresmer. Ne edustivat eri jääkiekko-, jalkapallo- ja pesäpallojoukkueita.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Säästöpankin muovisen Milli-lippaan valmistaja on kotimainen MK-Tresmer. Yhdyspankista lähtemään joutunut elinkeinoelämän vaikuttajahahmo Heikki Tavela osti 1959 perustetun ja muovituotteisiin erikoistuneen MK-Tuote Oy:n. Hänen liikeideanaan oli suunnitella ja valmistaa muovisia säästölippaita pankkien markkinointitarkoituksiin. MK-ryhmä siirtyi 1989 kassakaappivalmistaja Kaso Oy:n omistukseen, ja toiminta jatkui nimellä MK-Tresmer Oy.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Säästöpankin muovisen Milli-lippaan valmistaja on kotimainen MK-Tresmer. Yhdyspankista lähtemään joutunut elinkeinoelämän vaikuttajahahmo Heikki Tavela osti 1959 perustetun ja muovituotteisiin erikoistuneen MK-Tuote Oy:n. Hänen liikeideanaan oli suunnitella ja valmistaa muovisia säästölippaita pankkien markkinointitarkoituksiin. MK-ryhmä siirtyi 1989 kassakaappivalmistaja Kaso Oy:n omistukseen, ja toiminta jatkui nimellä MK-Tresmer Oy.
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Säästöpankin televisionmuotoinen muovilipas 1960-luvulta, joka oli vaurastumisen ja elintason nousun aikaa. Tämä näkyi esim. kodin elektroniikassa, kun televisiovastaanottimet alkoivat yleistyä radioiden rinnalle. Yleisradio aloitti säännölliset televisiolähetykset vuonna 1958. Alkuaikoina televisiota nimitettiin Suomessa näköradioksi.
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Kotimaisen MK-Tuotteen valmistama säästöpankin muovilipas mainostaa nuorisotalletustiliä, joka perustui vuonna 1967 voimaan tulleeseen lakiin nuorisotalletustoiminnan edistämisetä. Säästötili oli tarkoitettu 15–29-vuotiaille nuorille. Sen houkuttimena oli valtion varoista maksettujen säästöpalkintojen arvonta, johon pääsi osallistumaan täytettyään tietyn säästötavoitteen.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Säästöpankin muovinen papukaijalipas on kotimaisen MK-Tuotteen valmistama. 1960-luvun lopulla viennin osuus yrityksen liikevaihdosta ylitti 60 prosenttia ja sille myönnettiin Tasavallan Presidentin vientipalkinto vuonna 1970. Esimerkiksi tämä papukaijan muotoinen säästölipasmalli on ollut kenialaisen pankin käytössä.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Säästöpankin muovilipas “Ykkönen”, jonka on valmistanut kotimainen MK-Tuote 1980-luvulla. Vuosikymmen muistetaan nousukauden ansiosta talouden kulta-aikana, jolloin rahamarkkinat avautuivat, pankit jakoivat lainoja suorastaan leväperäisesti ja osakemarkkinoilla äkkirikastuminen oli mahdollista.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Suomalaisen Säästöpankin muovilipas on saksalaista tuotantoa. Monilla paikkakunnilla oli omat Suomalaiset Säästöpankkinsa, joita perustettiin aikoinaan kielikiistojen ja kansallismielisyyden nousun siivittäminä.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Kotimaisen MK-Tuotteen valmistama Suomalaisen Säästöpankin muovilipas mainostaa pankkia asuntosäästäjälle. 1960-luvulla asuntosäästötilit nousivat suosioon, varsinkin kun valtio tuki omistusasumista myöntämällä verovähennyksiä asuntolainojen koroille.
Kuva Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Turun Suomalaisen Säästöpankin säästöpossu on tanskalaista tuotantoa. Se iskee silmää ja syö kolikot suuhunsa. TSSP aloitti toimintansa vuonna 1904 ja nousi vähitellen suurimpien säästöpankkien joukkoon, kunnes vuonna 1992 siitä tuli Suomen Säästöpankin Turun suomalainen säästöpankkialue.
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.