Syysmatinea Johanna Isokoski, sopraano ja Sanni Antikainen, piano

Tarinoiden kuvittaja – tekstilähtöisyys Sibeliuksen lauluissa

Sibelius sävelsi suurteosten lisäksi paljon liedejä, eli lyhyitä teoksia laululle ja pianolle. Hänen laulunsa ovat monikerroksisia ja värikkäitä mestariteoksia, jotka herättävät mielikuvituksen ja vievät kuulijat hetkeksi keskelle taianomaisia satuja, ihmisyyden tuskaa tai nuoruuden hupsutteluja.

Laulujen tekstit ovat useimmiten yksittäisiä runoja, joille ei ole annettu valmista taustakontekstia, kuten kokonaista näytelmää tai pidempää kertomusta. Sibeliuksen lauluihinsa valitsemat tekstit avaavat ikkunoita erilaisiin ihmiselämän merkityksellisiin hetkiin, joissa koetaan meille kaikille tuttuja tunteita lohduttomasta surusta hillittömän iloiseen intoiluun. Runojen taustat ovat vaihtelevia: ne voivat pohjautua vaikkapa myytteihin tai runoilijoiden omiin elämänkokemuksiin, tai olla avoimen monitulkintaisia tuokiokuvia.

Miten nämä tekstit, ja ennen kaikkea tarinat tekstien takana, kuuluvat musiikissa? Millaisilla keinoilla Sibelius loi valitsemiinsa tarinoihin uusia kerroksia, tunnelmia ja sävyjä?

Konsertissa kuullaan Sibeliuksen lauluja sekä pohditaan sitä millaisia tulkintoja syntyy, kun säveltäjät ja muusikot katsovat musiikkia tarinoiden kautta.

Konsertissa kuultavat Sibeliuksen laulut ja pianoteokset:

Våren flyktar hastigt op. 13:4 (1891)

Svarta rosor op. 36:1 (1899)

Säf, säf, susa op. 36:4 (1900)

Demanten på marssnön op. 36:6 (1900)

Var det en dröm op. 37:4 (1900)

Flickan kom ifrån sin älsklings möte op. 37:5 (1901)

Kaiutar op. 72:4 (1914)

Sonatiini fis op. 67:1, osa II Largo (1912)

Romanssi d-molli op. 24:4 (1896)

Laulujen tekstejä ovat kirjoittaneet mm. Johan Ludvig Runeberg (1804–1877), Josef Julius Wecksell (1838–1907), Gustaf Fröding (1860–1911), Ernst Josephson (1851–1906) ja Larin-Kyösti (Karl Gustaf Larson, 1873–1948)

Muusikot

Johanna Isokosken sopraanoääntä on kuvailtu kristallinkirkkaaksi, helmeileväksi ja poikkeuksellisen kauniiksi. Lisäksi hän on saanut kiitosta säteilevästä lavaolemuksestaan, jonka on kehuttu taipuvan sekä herkkiin että koomisiin rooleihin.

Isokoski on valmistunut laulumusiikin kandidaatiksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta vuonna 2017 Sirkka Parviaisen johdolla. Lisäksi hän on valmistunut laulupedagogiksi Turun Ammattikorkeakoulusta vuonna 2018 opettajanaan Kaisu Helminen.

Isokoski on esiintynyt vierailevana solistina mm. Suomen Kansallisoopperassa, Åbo Svenska Teaterissa, Vaasan kaupunginteatterissa, Jyväskylän kaupunginteatterissa, Ilmajoen musiikkijuhlilla sekä useissa Aleksanterin teatterissa esitetyissä produktioissa. Hänen oopperaroolejaan ovat mm. Frasquita (Bizet: Carmen), Lucia (Britten: The Rape of Lucretia), Tebaldo (Verdi: Don Carlos), Papagena (Mozart: Taikahuilu), Barbarina (Mozart: Figaron häät) sekä Kerttu (Humperdinck: Hannu ja Kerttu). Edellä mainittujen lisäksi hänet on nähty solistina Suomen Kansallisoopperan minioopperatuotannoissa Tuhkimo (2018), Carmen (2019), Reininkulta (2020) ja Taikahuilu (2021). Kaudella 2019–2020 Isokoski teki kiitellyn musikaalidebyyttinsä Christinen roolissa (Phantom) Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

Isokoski on tehnyt solistivierailuja esimerkiksi Neue Philharmonie Westfalenin, Tapiola Sinfoniettan, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin, Pori Sinfoniettan, Kymi Sinfoniettan sekä Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa. Hänen kirkkomusiikkirepertoaariinsa kuuluvat keskeiset teokset kuten Johannespassio ja Jouluoratorio (Bach), Messiah (Händel), Elias (Mendelssohn), Requiem (Mozart) sekä Stabat Mater (Pergolesi). Konserttivierailuja hänellä on Turun musiikkijuhlille, Heinäveden musiikkipäiville ja BarokkiKuopioon.

Kilpailumenestystä Isokoskella on Kangasniemen laulukilpailuista toinen palkinto (2017) sekä Lappeenrannan valtakunnallisista laulukilpailuista erikoispalkinto (2016). Hänet on nimetty Päivi ja Paavo Lipposen rahaston solistiksi vuonna 2017 sekä Pro Musican vuoden nuoreksi muusikoksi vuonna 2019. Isokosken opintoja ja taiteellista työtä ovat tukeneet Pro Musica, Selim Eskelinin säätiö sekä Wegelius- säätiö.
Sanni Antikainen on kaikesta musiikista helposti innostuva kosketinsoitinten moniottelija ja lied-musiikin ystävä. Hän on kotonaan niin cembalon, historiallisten fortepianojen tai modernin flyygelin ääressä ja tarpeen vaatiessa löytää itsensä joskus myös urkujen takaa.

Yhteismusisoinnista nauttivana muusikkona hänen ohjelmistonsa ulottuu aina varhaisbarokista romantiikan ajan lied-musiikkiin ja uusimpaan nykymusiikkiin, vaihtaen soitinta tyylikauden mukaan. Sanni esiintyy monipuolisesti kamari-, orkesteri- ja soolomuusikkona, ja tänä vuonna häntä on voinut kuulla mm. Avantin Suvisoitossa, BarokkiKuopio-festivaalilla, Tuuloksen kesäkonsertissa, Rooman Villa Lantessa sekä Café Barock -konserttisarjoissa Helsingissä.

Soittamisen lisäksi Antikainen on mm. toiminut kouluttajana erilaisissa Suomen lied-akatemian tapahtumissa. Lisäksi hän työskentelee tapahtumatuotannon parissa BarokkiKuopio- ja Aurore- festivaalien toiminnanjohtajana sekä Ensemble Nylandian tuottajana, ja opettaa pianon ja cembalon soittoa sekä liediä Keskisen Uudenmaan musiikkiopistossa. Hän on valmistunut musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian esittävän säveltaiteen koulutuksesta sekä pianon aineryhmästä (2013) että vanhan musiikin aineryhmästä (2019), opettajinaan mm. Tuija Hakkila, Anssi Mattila, Annamari Pölhö ja Ilmo Ranta.

Liput

18e aikuiset
15e eläkeläiset ja opiskelijat
8e alle 18 – vuotiaat, työttömät ja varusmiehet
Huom! Museokortti ei käy tapahtumaan

Varaa lippusi

Sibeliuksen syntymäkodin yleisömäärä on enintään 35 hlöä, siksi lippu kannattaa varata etukäteen: sibeliuksensyntymakoti(at)hameenlinna.fi tai 03 621 2755; avoinna ti-su klo 12–16. (www.hmlmuseo.fi).

Yhteistyössä

Hämeenlinnan Sibelius-seura ry ja Hämeenlinnan Kaupunginmuseo

Tervetuloa!