Kekri 2025
Kekri on vanha suomalainen sadonkorjuujuhla, joka ajoittui syksyyn, yleensä lokakuun lopulle tai marraskuun alkuun, riippuen siitä, milloin sadonkorjuu saatiin päätökseen. Kekri oli merkittävä juhla ennen kristinuskon tuloa Suomeen, ja sillä oli keskeinen rooli suomalaisessa kansanperinteessä. Kekriin liittyi monia erilaisia perinteitä ja tapoja, joihin pääsee tutustumaan Palanderin talon kekrissä.
Tapahtumassa otetaan valokuvia ja videoita, joita Hämeenlinnan kaupunginmuseo käyttää sosiaalisen median kanavissaan.
Palanderin talon kekrinäyttely la 11.10.– su 26.10.
Palanderin talossa valmistaudutaan talveen. Kekrinäyttelyssä kerrotaan sadonkorjuujuhlaan valmistautumisesta ja kekriin liittyvistä uskomuksista. Perinnetapojen lisäksi tuodaan esiin myös sitä, miten 1800-luvun lopun säätyläistö suhtautui yliluonnollisiin ilmiöihin ja unien ja yön maailmaan.
Koko kekrin ajan Palanderin talon pihalla kävijöitä vahtii ympäristötaiteilija Tii Tuovisen kekripukkiteos, joka varmistaa, että kaikki kävijät ovat saaneet sadonkorjuutyönsä valmiiksi.
Palanderin talon kekri -tapahtuma la 25.10.2025 klo 17-21
Palanderin talossa uppoudutaan jälleen tänä vuonna muinaissuomalaiseen sadonkorjuujuhlaan, kekriin, kirjallisuuden kauhujen, yliluonnollisuuksien ja unien opastamana. Tunnelmaan johdattelee lyhtykuja ja Ohdakesaarten Noita-Ämmän limainen luola. Uskallatko peremmälle?
Palanderin talo on tänä päivänä auki vain illalla poiketen normaaleista aukioloajoista. Tapahtuman suositusikäraja on K-12 – jotkin osiot saattavat jännittää ja pelottaa.
Kekrinäyttely leviää pitäjien kirjastoihin 9.10.–2.11.
Palanderin talon kekrinäyttelyyn liittyviä sisältöjä nähtävillä Hauholla, Kalvolassa, Lammilla, Tuuloksessa ja Rengossa. Näyttelyn ohessa kerätään muisteluita sadonkorjuuperinteestä ja yliluonnollisista kokemuksista.
Tapahtuman paikka ja aika:
Hauhon kirjasto-palvelupiste ja Lammin kirjasto-palvelupiste 10.–19.10.
Tuuloksen kirjasto-palvelupiste, Kalvolan kirjasto-palvelupiste ja Hämeenlinnan pääkirjasto 20.10.–27.10.
Rengon kirjasto-palvelupiste 27.10.-2.11.
Osallistu juhlaan naurislyhdyllä:
Naurislyhty eli kitupiikki
Kekrin aikaan uskottiin, että verho tämänpuoleisen ja tuonpuoleisen maailman välillä oli erityisen ohut, joten vainajien henget pääsivät liikkumaan ihmisten keskuudessa. Levottomat vainajat voitiin pitää loitolla polttamalla erilaisia tulia, kuten juureslyhtyjä. Alun perin lyhdyn sisällä paloi lampaantaliin kastettu, kituliaasti valoa antava tikku, josta kitupiikki sai nimensä.

Nykyajan naurislyhtyyn tarvitset:
- kookkaan nauriin (tai muun juureksen kuten lantun)
- veitsen ja lusikan
- pienen led-kynttilän tai muun led-valon
1. Leikkaa juurekselta ”hattu” pois.
2. Koverra sisus tyhjäksi lusikalla. Jätä melko paksut seinät, jotta lyhty pysyy pystyssä.
3. Voit halutessasi kaivertaa lyhdyn seinämiin kasvot tai muita koristeaukkoja.
4. Laita led-valo lyhdyn sisälle. Jos et kaivertanut seinämiin aukkoja, jätä hattu pois, jotta valo näkyy.
Naurislyhty kartongista ja silkkipaperista:
- mustaa kartonkia
- sakset ja paperiliimaa
- keltaista silkkipaperia tai muuta läpikuultavaa materiaalia
1. Leikkaa kartongista n. 11×30 cm kaistale (eli puolet A4-koosta).
2. Taita kaistale poikittain kolmeen yhtä suureen osaan.
3. Leikkaa jokaiseen kolmeen osaan nauriin (tai muun juureksen) muotoinen aukko.
4. Liimaa kääntöpuolelle aukkojen päälle keltainen silkkipaperi (tai esim. keltaiseksi väritetty leivinpaperi).
5. Leikkaa ylijääneestä kartongista kuvioita ja liimaa ne silkkipaperille kasvoiksi tai muiksi koristeiksi.
6. Liimaa kartonki päistä kiinni kolmikulmaiseksi lyhdyksi.
7. Laita led-valo sisälle.

Kartonkilyhdyn voit tulla tekemään kekrin aikaan myös Palanderin taloon tai kirjastoihin.
Lisää tietoa tulossa pian!
